Suomen viranomaisille kaavaillaan uusia oikeuksia verkkourkintaan.
Taustalla on EU:n kiireellinen tarve päivittää verkkotiedustelustrategiaansa vastaamaan Yhdysvaltain luultua aktiivisempaan kyberurkintatoimintaan. Kansainväliset säännöt asiasta ovat vasta suunnitteluvaiheessa.
Tapaus Edward Snowden yllätti EU:n viranomaiset lähes housut kintuissa: vasta nyt Euroopassa ymmärrettiin kunnolla se laajuus, millä Yhdysvaltain kansallinen turvallisuusvirasto NSA valvoo niin vihollisiaan kuin kumppaneitaankin.
Unionin vaatimuksesta perustettiin kiireellisesti yhteinen työryhmä, jossa EU:n ja Yhdysvaltain oikeusviranomaiset neuvottelevat yhteisistä pelisäännöistä urkinnan suhteen. Jonkinlaisia tuloksia odotetaan vuodenvaihteeseen mennessä.
– Tällä hetkellä valitettavasti koko tämä kybermaailma on ikään kuin villi länsi, kukin toimija tekee mitä haluaa ilman mitään kansainvälistä normistoa tai säännöstöä, kuvailee Stonesoft-yhtiön kyberturvallisuusjohtaja Jarno Limnell.
Esikuvana Ruotsin malli
Samaan aikaan myös Suomessa on valmisteilla oma, kansallinen kyberstrategia. 45 minuuttia -ohjelman useista eri lähteistä saamien tietojen mukaan se tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomen viranomaisille halutaan huomattavasti nykyistä laajemmat oikeudet seurata kansalaisten sähköpostiliikennettä.
Jos Suomessa otetaan käyttöön samanlainen lainsäädäntö kuin Ruotsissa, tällaista seurantaa voitaisiin tehdä pelkästään poliisin omien epäilyjen pohjalta ilman oikeuden päätöstä. Asia on juuri nyt pöydällä - operatiivinen suunnitelma pitäisi olla valmiina vuodenvaihteeseen mennessä.