Kiinalaiset värväävät vakoojia LinkedIn-yhteisöpalvelussa, suomalaisiakin lähestytty – "Ensimmäinen vaihe kuulostaa viattomalta"

Henkilöt joita lähestyttiin, olivat raportin mukaan sellaisia, joilla oli tietämystä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Heidän henkilöllisyyttään ei paljasteta.

– Olen tullut tietoiseksi tästä toiminnasta, en omakohtaiseksi, vaan muiden kautta, Aaltola sanoo.

Aaltolan mukaan kohteille on paljastunut verrattain nopeasti, mistä toiminnassa on lopulta kyse.

Lue myös: Saksan tiedustelupalvelulta varoitus: LinkedInissä havaittu laajaa pyrkimystä vakoiluun

– Se paljastuu melko nopeasti. Ensimmäinen vaihehan on esseen kirjoittaminen, joka kuulostaa suhteellisen viattomalta, tavallaan konsulttitoiminnalta: maaraportilta, josta voi saada pienenä porkkanana rahallisen korvauksen. Sen jälkeen, kun käy ilmi, että pitäisi tuottaa arkaluontoisempia, ei-julkisiin tietoihin pohjautuvia asioita, esimerkkitapauksieni hälytyskellot ovat soineet, Aaltola jatkaa.

Aaltola ei osaa sanoa, kuinka laajaa kiinalaisten värväystoiminta Suomessa on ollut.

– En tiedä, ovatko ne tapaukset, joihin itse olen törmännyt, vain jäävuoren huippu, vai onko Suomi sitten vain niin vähän kiinnostava, ettei tänne mitään kovin suurta rekrytointiaaltoa ole suunnattu.

Erityisen hyvä alusta värväämiseen

Aaltolan mukaan LinkedIn sopii alustaksi tällaiseen toimintaa erityisen hyvin kahdestakin syystä: se on hyvin globaali ja toisin kuin esimerkiksi Facebook, se on Kiinassa sallittu.

– LinkedIn ideologia on aika kosmopoliittinen: työtä haetaan riippumatta maan rajoista. Saattaa tuntua aika viattomalta kirjoittaa vaikkapa maaraportti Suomesta kiinalaiselle konsulttiyritykselle, eikä siinä vielä rikota Suomen lakia, Aaltola sanoo.

Aaltolan mukaan parhaiten kiinalaisten vaikuttamisyritykset palvelussa tunnetaan Yhdysvalloista, Saksasta ja Ranskasta. Saksan tiedustelupalvelu kertoi jo toissa vuonna, että Kiina oli valetilien välityksellä lähestynyt ainakin 10  000 saksalaispoliitikkoa tai virkamiestä LinkedInissä. Tiedustelupalvelun mukaan kyseessä oli laaja yritys soluttautua saksalaiseen yhteiskuntaan.

– Yhdysvalloissakin asia on tuotu esiin, ja Ranskassa taas tiedusteluraportti asiasta vuodettiin julkisuuteen, Aaltolan tietää.

Aaltola korostaa raportissaan, että sosiaalisessa mediassa voidaan aiheuttaa laajaa haittaa, ja siksi viranomaisten ja yhteiskunnan valmiuksia tulee kohottaa.

– Suomessahan lainsäädäntöä on kovasti uudistettu eri vaikuttamismahdollisuuksien tukkimiseksi. Tässä lainsäädäntö on kuitenkin suhteellisen liberaali sen suhteen, mitä tietoja saa toimittaa. Tietenkään salaiseksi leimattuja ei saa antaa, mutta esimerkiksi nimilistat ovat ok. Lainsäädäntöä uudistamalla ja siihen liittyvä keskustelua ylläpitämällä voitaisiin tuottaa tietoisuutta näistä uusista vaaroista, Aaltola neuvoo.