Pysyvän ajan valinta on viime päivinä puhuttanut suomalaisia muun muassa kodeissa ja työpaikkojen kahvipöydissä. Kansalaisten mielipiteitä kartoittavaan kyselyyn on Otakantaa.fi-palvelussa kertynyt alle viikossa yli 230 000 vastausta.
Liikenne- ja viestintäministeriössä vastausintoa osattiin odottaa, sillä asia herätti runsaasti keskustelua jo etukäteen. Otakantaa.fi-palvelun kapasiteettia jouduttiin parantamaan, jotta se pystyy ottamaan vastaan suuren vastaajamäärän, ministeriöstä kerrotaan.
– Kellojen siirtely koskee kaikkia meitä kaikkia kaksi kertaa vuodessa. Sitä kautta asiaan on ehkä helpompi ottaa kantaa kuin johonkin muuhun teemaan, sanoo yksikön johtaja Elina Thorström liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Kysely ei ole kansanäänestys, eikä sen tulos vielä yksin päätä Suomeen valittavaa aikaa. Sen lisäksi toteutetaan myös gallup-tutkimus sekä vaikutusarviot ainakin elinkeinoelämään, maatalouteen, terveyteen ja liikenneturvallisuuteen.
Näin kellojen siirtelystä luopuminen etenee
- Euroopan komissio on ehdottanut kellojen siirtelystä luopumista.
- EU:ssa asia vaatii vielä Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston päätökset.
- Tämän jälkeen jäsenvaltiot pääsevät itse päättämään, mitä aikaa ne noudattavat jatkossa.
- Suomessa valtioneuvosto käyttää muun muassa kansalaiskyselyn tuloksia pohjana muodostaessaan Suomen kantaa.
- Lopullisen päätöksen tekee eduskunta.
Tutkijoilla eri näkemyksiä
Sekä kesä- että talviajan puolesta on kuultu julkisuudessa puheenvuoroja, asiantuntijoiden ja tavallisten ihmisten suusta. Viime viikolla THL:n tutkimusprofessori sanoi Huomenta Suomessa olevansa nykyisen talviajan kannalla. Hänen mukaansa valoisan ajan lisäämisellä aamupäivälle on merkittäviä terveydellisiä etuja.