Perjantaina kansalaisilla oli vielä aikaa kertoa mielipiteensä siitä, pitäisikö Suomessa siirtyä pysyvästi kesä- vai talviaikaan. Iltayhdeksän jälkeen kyselyyn oli tullut noin 650 000 vastausta.
Sekä oikeusministeriöstä että liikenne- ja viestintäministeriöstä painotettiin, että kyse ei ole ollut äänestyksestä, vaan nimenomaan kyselystä. Siinä ei ole vaadittu sähköistä tunnistautumista tai rekisteröintiä, joten yksi ihminen on voinut äänestää useampaankin kertaan.
– Lähtökohtana tälle (Otakantaa.fi) palvelulle on, että tällainen osallistumispalvelu tarjotaan mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Sähköinen tunnistautuminen on osoittautunut aika korkeaksi kynnykseksi, sanoi asiantuntija Sami Demirbas oikeusministeriöstä.
Otakantaa.fi on oikeusministeriön ylläpitämä ja tuottama verkkopalvelu.
Vastausten määrä ei ratkaise
Myös turvallisuusyksikön johtaja Elina Thorström liikenne- ja viestintäministeriöstä painottaa, että kesä- ja talviaikaa koskevassa nettikyselyssä on nimenomaan kyse kyselystä, ei kansanäänestyksestä. Hänen mukaansa kyselyn tuloksia tarkasteltaessa onkin otettava huomioon, että sähköisen tunnistautumisen puute mahdollistaa saman henkilön vastaavan kyselyyn useammin kuin kerran.
– Vastausmäärä ei ole tässä ratkaisevaa. Merkittävää on myös saamamme avoin palaute ja se, millaisia näkemyksiä ja kannanottoja tuodaan esille, Thorström sanoo.
Avoimissa kysymyksissä ihmiset voivat ottaa kantaa muun muassa mieluisaan aikavyöhykkeeseen ja esittää perusteensa valitsemalleen vaihtoehdolle.
Ministeriö tekee myös tieteellisempää kyselyä
Avoimissa kysymyksissä ihmiset ovat voineet ottaa kantaa muun muassa mieluisaan aikavyöhykkeeseen ja esittää perusteensa valitsemalleen vaihtoehdolle. Lisäksi kysymyksillä on haluttu Thorströmin mukaan kuulostella kansalaisten näkemyksiä, miten Suomi sijoittautuu aikavyöhykkeen osalta muihin EU-maihin nähden.
– Erityisesti katsotaan, millaisia perusteluja mielipiteen tueksi esitetään. On kiinnostavaa nähdä, minkätyyppisiä seikkoja tuodaan esille.
Liikenne- ja viestintäministeriö on Thorströmin mukaan parhaillaan tekemässä myös tieteellisempää, satunnaisotantaan perustuvaa mielipidekyselyä pysyvästä ajasta.
– Me keräämme kaiken asiasta saatavan tiedon. Lisäksi kysymme näkemyksiä muun muassa asiantuntijoilta ja elinkeinoelämältä. Kun sitten kaikki selvitykset on tehty, niitä hyödynnetään valtioneuvoston kannanmuodostuksessa.
Päätös eduskunnan käsissä
Lopullisen päätöksen pysyvästä ajasta tekee aikanaan eduskunta.
STT kysyi neljän suurimman puolueen eduskuntaryhmien johtajistoon kuuluvilta sähköpostitse, onko kysymys pysyvästä ajasta niin sanotusti omantunnon asia vai sitooko edustajia ryhmäkuri.
Vihreiden Outi Alanko-Kahiluodon mukaan heidän kansanedustajansa äänestävät oman harkintansa mukaan. Keskustan Antti Kaikkosen mukaan asiaa ei ole eduskuntaryhmässä pohdittu saati päätetty.
– Äkkiseltään kyllä tuntuisi, että tällaisessa kysymyksessä ryhmäkurille ei ole tarvetta, Kaikkonen vastasi.
Kokoomuksen Jukka Kopra puolestaan kertoi, ettei hänen puolueessaan ole aiheesta ehditty keskustella lainkaan. Myöskään sosiaalidemokraattien parissa ryhmäkeskustelua asiasta ei ole vielä käyty.
– Minun on vaikea nähdä, että tässä kysymyksessä olisi tarvetta ryhmäkuriin, mutta teemme aikanamme ryhmän kanssa päätöksen myös tästä asiasta, vastasi Suna Kymäläinen.
Juttua päivitetty uusilla tiedoilla kello 21.28.