Ville Pernaa: Pimeä vuosikymmen - Suomi 1968 - 1981 (Siltala 2021)
Ville Pernaan mielestä pimeä 70-luku alkoi jo vuonna 1968. Tuolloin opiskelijaradikaalit valtasivat Helsingissä oman talonsa eli Vanhan ylioppilastalon ja samalla Pernaan mukaan päättyi opiskelijoiden 60-luvun radikalismi. Vanhan valtauksen jälkeen opiskelijat siirtyivät omiin kuppikuntiinsa.
Neuvostoliitto puolestaan valtasi Tshekkoslovakian loppukesällä 1968. Maassa puuhattiin niin sanottua ihmiskasvoista sosialismia, joka ei sopinut Neuvostoliiton pirtaan. Neuvostoliitto osoitti miehityksellä lähimmille kaalimailleen, että sen yli ei kävellä. Tapahtumat ymmärrettiin myös Neuvostoliiton naapurimaassa Suomessa.
Nämä kaksi tapahtumaa leimasivat sitten 70-lukua, jota poliittisen historian dosentti ja entinen Suomen Kuvalehden päätoimittaja Pernaa kutsuu pimeäksi vuosikymmeneksi – ja sitä se toki olikin etenkin nykypäivän silmälasien läpi. Pimeyden lisäksi voisi sanoa, että vuosikymmen oli koominen ja epäuskottava.
Poikkeuslailla Kekkonen jatkoon
70-lukua leimasivat etenkin vallankumousta ainakin puheiden tasolla tavoitelleet taistolaiset ja itseään korvaamattomana pitävä presidentti Kekkonen.
Ensin Kekkonen valittiin poikkeuslailla jatkamaan presidenttikauttaan neljällä vuodella vuoteen 1978 – tätä perusteltiin EEC-sopimuksella, jonka vain Kekkonen pystyi hyvien idänsuhteidensa avulla saamaan läpi siten, että myös Neuvostoliitto sen hyväksyy. Neuvostoliitto kun piti EEC-sopimusta Suomen yrityksenä lähentyä länttä.
Nuoremmille lukijoille kerrottakoon, että Suomi ei 70-luvulla voinut tehdä oikeastaan mitään ulkopoliittisesti merkittävää liikettä ilman Neuvostoliiton hyväksyntää. Toisaalta Pernaa muistuttaa, että EEC-sopimuksen myötä Suomi myös lännettyi, ei siis vain suomettunut.