Tampereen teatteri aivan kaupungin keskustassa on merkittävä luku Suomen veristä historiaa. Upean rakennuksen sisällä käytiin kansalaissodan rajuja taisteluja keväällä 1918. Ensi talvena nuo tapahtumat käydään läpi näytelmässä. Poliisimuseossa on jo avattu vaikuttava näyttely järjestyksen romahtamisesta. Tampereella muistellaan kansalaissotaa usealla näyttämöllä.
Vuonna 1913 valmistunut Tampereen teatteri paistattelee auringossa. Sokkeloinen rakennus huokuu historiaa. Sisääntuloaula kivilattioineen on kaunis. Mutta: lattialla makaa kaksi punakaartilaisen ruumista! Tampere on keskeinen kaupunki, kun sodan ratkaisutaisteluja käydään.
Valokuva ammutuista on selkeä, kevätaurinko valaisee ruumiit. Seisomme ohjaaja Anna-Elina Lyytikäisen kanssa samalla tuloaulan lattian kivetyksellä, jolla he makasivat ammuttuina 6. huhtikuuta 1918.
Teatteri taistelujen näyttämönä
Punaiset pitivät koko talven 1918 teatteria esikuntanaan. 4 huhtikuuta valkoiset saivat pääsivät viimein taloon sisään. Jotkut taistelivat viimeisen hengenvetoon. Pari päivää myöhemmin Raatihuoneen torilla seisoi jonoissa satoja punavankeja.
Katsojat saavat nähdä teatterin tapahtumat tammikuussa 2018 ensi-iltaan tulevassa Teatteri taistelussa-näytelmässä, jota esitetään liikkuvana ympäri taloa.
-Osa katsojista voi ostaa lipun näytelmän kiertävään osuuteen. Muille katsojille nämä kohtaukset välitetään videokameralla päänäyttämön kankaalle, kertoo näytelmän kirjoittava ja ohjaava Lyytikäinen.
Kaikki uhreja - enää ei saa syytellä
-Näytelmää kuvaa kohtaloita ja uhreja molemmin puolin. Olen pohtinut paljon ihanteita, jotka sortuvat. Unelma sosialistisesta ihanneyhteiskunnasta - ja kaikki menee pieleen. Valkoiset puolestaan kuvittelivat valloittavansa Tampereen jo aikaisemmin, mutta eivät vain onnistuneet.
Vieläkö pitäisi käydä oikeutta, väitellä siitä, kumpi teloitti enemmän?
-Toivon todella, että nyt sadan vuoden jälkeen voisimme todeta, että näin vain kävi. Kaikki ihmisryhmät kärsivät sodasta, joka jätti suuret arvet. Voisimme pohtia sitä, missä me olemme tänään suhteessa tuohon historiaan ja mitä emme enää koskaan tee niin, mietti ohjaaja Anna-Elina Lyytikäinen.
Järjestys romahti karmein seurauksin
Poliisimuseossa Tampereen Hervannassa on oiva tilaisuus opiskella itsenäistymisen ja kansalaissodan tapahtumia visuaalisessa näyttelyssä ”1917 - Järjestys romahtaa”. Maa alkaa ajautua kaaokseen ja anarkiaan nimenomaan jo vuonna 1917. Kun tsaarin valta murenee keväällä 1917, autonomisen Suomen poliisilaitos hajotetaan. Poliisi edustaa venäläistä sortoa.
-Tilalle tuli kansalaisten järjestyskaarteja, vasemmistolle ja oikeistolle omansa. Tällaisten kuppikuntien syntyminen oli erittäin vaarallista ja johti sitten puna- ja valkokaartien syntyyn, kertoo Poliisimuseon johtaja, historian tutkija Tiina Tuulasvaara-Kaleva.
Tulossa myös musikaali ja ooppera
Tampereen taidelaitoksissa on lyöty hynttyyt yhteen. Tampereen teatterin näytelmän lisäksi Työväenteatteri valmistaa musikaalin ja Tampere-talossa kaikuu ooppera. Kaikilla on talvella 2018 teemana kansalaissota. Teoksia on jo markkinoitu yhdessä ja tarjolla on kimppalippu kaikkiin esityksiin.
Mutta, miten me selviydymme kansalaissodasta sadan vuoden jälkeen, etenkin kun väitetään, että ihminen ei opi historiasta mitään?
Vihapuheen seurauksia ei tajuttu
Tutkija on taiteilijan kanssa samoilla laduilla, mennyttä ja nykypäivää on syytä miettiä - yhtä aikaa. Vallanpitäjillä on suuri vastuu, se oli tyystin hukassa kansalaissodan kynnyksellä.
-Meillä oli eduskunta ja hallitus, mutta poliitikot vain lietsoivat vihapuhetta ja mustamaalaamista toisiaan kohtaan. Ei tajuttu, mihin tällainen äärimmäinen agitaatio voi johtaa. Sananvapautta riitti - ja huhuja ja valheita. Mutta vastuuta ei ollut, analysoi Tuulasvaara-Kaleva.
-Silloin riitti vaihtoehtoisia faktoja, hymähtää ohjaaja Lyytikäinen. Ainakin tuo sota muistuttaa meitä siitä, miten tärkeää on säilyttää yhteiskuntarauha.