100 vuotta sitten käydyn traagisen sisällissotamme muistovuosi on päättymässä. Sotaa on muisteltu monissa seminaareissa ja teatterien näyttämöillä.
Voitaisiinko jo löytää sovinto, vai vieläkö etsitään syyllisiä ja syyttömiä?
Sovintoa voisi auttaa myös sen muisteleminen, että heti joulukuussa 1918 maassamme pidettiin ensimmäiset kunnallisvaalit, joissa punaiset saivat heti yli kolmanneksen äänistä.
Vielä kesällä ja pitkälle syksyyn 1918 sodan historiaa synkensivät punaisten vankileirit, joissa lojui 80 000 kapinasta syytettyä odottamassa tuomioita. 12 000 vankia kuoli. Runsaat sata ihmistä teloitettiin, eli suurin kuolinsyy olivat leirien surkeat olot.
– Suurin syy olivat kulkutaudit ja hygienian ja ruuan puute, sotaa tutkinut historioitsija ja kirjailija, valtiotieteiden tohtori Martti Häikiö selvittää.
– Ruoka oli koko maassa kortilla ja vangeille oli määräys antaa saman verran ruokaa kuin siviileille. Mutta siviilit ostivat ruokaa mustasta pörssistä. Ylimääräisen ruuan luovuttaminen vangeille oli kiellettyä. Tämä oli aivan karmea epäkohta.
Vankileirille joutui, jos antoi punikille polttopuita
Helsingin yliopiston sosiologian dosentti Sari Näre on tutkinut vankileirejä. Hän muistuttaa, että leireillä istui syyttömiä, jotka eivät olleet tarttuneet aseeseen – naisia ja alaikäisiä.
