Sinappikaasua paratiisissa

Korallit ovat polttiaiseläimiä, siis eläviä organismeja. Ne ovat trooppisen meriekosysteemin perusta. Koralleilla ja –riutoilla elää jopa miljoona eri lajia.

Ja korallit voivat paikoin erittäin huonosti, sanoo Jessica Haapkylä, koralleihin perehtynyt meribiologian tohtori.

Biologi Haapkylä laskeutui korallien maailmaan 1998 keskellä Tyyntämerta Palmyran atollilla maisteriksi valmistuneena tutkimusharjoittelijana. Kolmen viikon aikana hän kirjaimellisesti sukelsi uuteen maailmaan.

Merenalainen eliöstö ja vesien kirkkaus oli unohtumatonta. Mutta paratiisissa luikerteli myrkkyvesikäärme. Yhdysvallat oli haudannut Palmyran atollille muun muassa sinappikaasua toisen maailmansodan jäljiltä.

Korallien pahin uhka on ihminen

Kirjan edetessä maantieteellisesti ja ajallisesti käy yhä enemmän ilmi ihmisen rapauttava ja tuhoava vaikutus koralleihin, ja sitä kautta koko vedenalaisen rikkaaseen, erittäin herkkään tasapainoon.

Haapkylä on sukeltanut tutkijana niin Palmyralla, Havaijilla, Karibian Guadeloupella ja Grand Caymanilla, Uudessa-Kaledoniassa, Indonesian Wakatobissa, Tahitilla (osana Jean-Michel Cousteaun suojeluprojektia), Malediiveilla kuin Australian Isolla valliriutalla.

Olen positiivisesti turkoosinvihreänä kateudesta. Kirjan erittäin runsas kuvitus on hieno (Voi kun näistä olisi myös videoita somessa). Mutta kuvat kertovat myös ikävistä asioista, kuten koralleja vaivaavista sairauksista ja muista uhista.

Tappouhkausta karkuun

Wakatobissa kalastajat keräävät kalansaalistaan muun muassa pommein. Se on kuulemma vaivattomampaa (kalakannat ovat myös paikoin kutistuneet), mutta jäljet siinä mitä ennen pommia voi kutsua koralliksi, ovat masentavia. Tapa on tulenarka. Haapkylä sai tappouhkauksen yrittäessään perehtyä asiaan. Paikalta oli lähdettävä nopeasti.

Haapkylän aloittaessa 1990-luvulla koralleja oli tutkittu vähän, eikä ilmastonmuutoksen ja ihmisen muiden toimien aiheuttamia seurauksia ollut juuri selvitelty. Hän onkin tehnyt kollegoineen pioneerityötä tämän merenalaisen maailman tutkimiseksi ja huolen herättämiseksi. Suojelutyöhön on myös ryhdytty.

Huonosti voivat ja stressaantuneet korallit esimerkiksi haalistuvat tai ovat tautien läikittämiä. Uhkien lista on pitkä ja monimutkainen: Myrkyt, happamoituminen, veden lämpötilan nousu, liikakalastus, turismi ja pysyvä asutus jätteineen, eroosio ja maa-aineksen valumat, suolapitoisuuden vaihtelu, UV-säteily...

Korallien sopeutumista tutkitaan

Koralleja uhkaavat tietysti myös luonnolliset tekijät, kuten rajumyrskyt, kausisääilmiöt ja taudit, mutta niihinkin voi liittyä myös ihmisen toiminta. Tutkitaan myös, miten korallit kykenevät sopeutumaan ympäristönsä muutoksiin. Siitä on joitakin merkkejä.

Kirja ei ole vain raportti korallien tilasta. Haapkylä kuvaa kohtaamisia niin jättimäisten rauskujen, haiden kuin muiden hämmästyttävien kalojen ja eläinten kanssa. Tai miltä tuntuu, kun voimakas pinnanalainen virtaus vie sukeltajaa kuin lastua. Hän myös valistaa lukijaa korallien rakenteesta, elämästä, elintavoista ja elinympäristöstä.

”Aika pysähtyi”, kirja päättyy. Kyse oli sukelluksesta Tulambenin vesien kauneudessa Indonesiassa.

Janne Hopsu

Kirjoittaja toimii ulkomaantoimittajana MTV Uutisissa