10-vuotias Martin ei osaa lukea, mutta kullan hän tunnistaa – kotimaasta pakenee parituhatta ihmistä päivässä

10-vuotias Martin ei osaa lukea. Kullan merkkejä lapsi kuitenkin havainnoi konkarin ottein, kun hän serkkuineen kaivaa maata avolouhoksella El Callaon kaupungissa Venezuelan itäosassa.

Pieninä ja ketterinä lapset voivat tunkeutua kapeisiinkin rakoihin kaivelemaan maata, josta saattaa löytyä kultaa. Kullasta on tullut entistäkin arvokkaampaa Venezuelassa sen jälkeen kun maan öljyntuotanto on romahtanut.

Kippurassa kulkevat lapset kantavat porottavan auringon alla painavia säkkejä täynnä maa-ainesta, josta he yrittävät veden avulla huuhtoen löytää kultaa. Martin selittää, että "kaikki kultainen jää kiinni elohopeaan", joka on sekä ihmiselle että ympäristölle myrkyllistä ja jota kaivoksella käytetään kullan erottamiseksi malmista.

Martin ei ole pojan oikea nimi. Hän on yksi noin tuhannesta lapsesta, joka työskentelee alueella laittomissa kaivoksissa. Kaivokset kukoistavat, kun resursseiltaan runsasta maata ovat koetelleet useat talouskriisit.

"Raha tulee työstä"

Martin asuu El Perussa, joka on pieni kylä avolouhoksen lähiseudulla. Hän ei ole koskaan käynyt koulua.

Carlos Trapani lastenoikeusjärjestö Cecodapista kertoo uutistoimisto AFP:lle, että selän rikkovaa työtä ja siihen liittyviä vaaroja pidetään yhteisöissä normaaleina. Vaikka Trapanin mukaan olosuhteet kaivoksilla ovat karmivat, Martin sanoo mieluummin etsivänsä kultaa kuin käyvänsä koulua.

– Isäni sanoo, että raha tulee työstä, hän kertoo vanhempiensa suostumuksella annetussa haastattelussa.

– Ansaitsemallani rahalla ostan tavarani, kuten kenkiä, vaatteita ja joskus karkkia.

Yksityisen katolisen UCAB-yliopiston mukaan alueen laittomissa kaivoksissa työskenteleville noin tuhannelle lapselle kyse on selviytymisestä. Yliopiston ihmisoikeuskeskuksen Guyanan-toimiston koordinaattori Eumelis Moya sanoo, että ihmiset ovat sivuuttaneet muut haaveensa ja toiveensa saadakseen syötävää ja täyttääkseen muut perustarpeensa.

Mittavia tuhoja Amazonissa

Valtava talouskriisi on koetellut Venezuelaa vuodesta 2013 alkaen. Asiantuntijat ovat syyttäneet kriisistä huonoa poliittista johtamista, Yhdysvaltojen asettamia pakotteita ja liiallista riippuvuutta maan massiivisista öljyvaroista.

Bruttokansantuote on supistunut 80 prosentilla, ja hyperinflaatio on syönyt ostovoiman. YK:n pakolaisjärjestön mukaan yli seitsemän miljoonaa venezuelalaista on lähtenyt maasta vuoden 2014 jälkeen. Keskimäärin parituhatta ihmistä lähtee Venezuelasta joka päivä.

Vuonna 2017 presidentti Nicolas Maduro vannoi pelastavansa maan talouden keskittymällä sen mineraalivaroihin ja sanoi, että Venezuelassa voi olla maailman suurin kultavaranto. International Crisis Group -ajatushautomo sanoo tästä seuranneen laittomien kaivosten vyöryn maan eteläosissa, jossa muun muassa kolumbialaississien rikollisryhmät pyörittävät toimintaa ja levittävät kauhua paikallisyhteisöissä.

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n vuonna 2021 julkaistun raportin mukaan suuri osa pienten kaivosten kullasta lopulta päätyy poliittisen ja sotilaallisen eliitin käsiin.

Suuri osa kaivostoiminnasta tapahtuu Venezuelan Amazonissa, ja sen vaikutukset ympäristöön ja alkuperäiskansojen yhteisöihin ovat olleet tuhoisia.