Upin Maria Lindénin mukaan sotilaallinen puuttuminen Venezuelan tilanteeseen ei uppoaisi hyvin presidentin Maga-kannattajakuntaan.
Yhdysvallat on koonnut sotilaallista voimaa Venezuelan lähialueelle, minkä lisäksi presidentti Donald Trump on myöntänyt antaneensa keskustiedustelupalvelu CIA:lle valtuudet toimia maassa. Venezuela puolestaan kertoi estäneensä CIA:n masinoiman "venezuelalaisten" valehyökkäyksen yhdysvaltalaista sotalaivaa vastaan.
Ennusmerkit Yhdysvaltain paluusta sekaantumiseen sisäisiin valtataisteluihin omalla takapihallaan Latinalaisessa Amerikassa ovat kieltämättä aika selkeitä. Tutkija Maria Lindén Ulkopoliittisesta instituutista (Upi) ei silti ole vielä varma, että historia alkaisi toistaa itseään.
Päällimmäinen peruste on se, että epäonnistumisen mahdollisuudet vallankaappauksen tukemisessa tai siihen osallistumisessa ovat historian valossa huomattavat.
Toisaalta se, ettei jossain asiassa ole mitään järkeä, ei ole estänyt Trumpia aiemminkaan toimimasta, Lindén lisää.
Painostusta ja tukea
Tutkijan mukaan Trumpin puheissa on ollut toisella virkakaudella enemmän Venäjä-tyylistä ajattelua etupiireistä ja lähiulkomaista, kuten Panaman kanavan tai Grönlannin anastamisesta. Amerikka ensin -ajattelun nimiin vannovaan kannattajakuntaan nämä ovat uponneet jotenkuten, kunnes on alettu puhua rahasta, kuten miljardien dollarien tuesta Argentiinalle.
– Käsittääkseni se ei mennyt kovin hyvin läpi Maga-perusjoukossa. Mahdollisia tappiota sotilasoperaatiossa olisi vielä hankalampaa selittää kannattajille. Trump on puhunut suoraan siitä, että hänen vallassa ollessaan amerikkalaisten henkiä ei vaaranneta missään operaatioissa, Lindén perustelee.
