Célidan äiti kuoli syöpään, vaikka tytär haki lääkkeet Kolumbiasta asti – venezuelalaiset jo toiseksi suurin turvapaikanhakijaryhmä Euroopassa: "Aina kun kuvittelee saavuttaneensa aallonpohjan, alta löytyy uusi"

Pelko uusiutuvista sähkökatkoksista

Maaliskuussa useita kaupunkeja ympäri Venezuelaa seisauttanut viikon sähkökatkos kummittelee yhä monen mielessä, ja yksittäisiä tuntien tai päivien katkoja on ollut sen jälkeenkin. Katkojen aikaan puhelin- ja verkkoyhteydetkään eivät välttämättä toimi.

Suomessa olevilla on läheisistään suuri huoli, kun perheenjäseniin ei saa yhteyttä. 

Kaupankäynnin ja yhteydenpidon vaikeutumisen lisäksi sähkökatkot voivat katkaista vedentulon kotiin.

Näin kävi Suomessa asuvan lääkärin Agueda Veintien perheessä, johon kuuluu kolme 75–80-vuotiasta vanhusta. He asuvat hissittömän kerrostalon 13. kerroksessa. Jos sähköt katkeavat, he joutuvat laskeutumaan portaat alas ja kantamaan vettä ämpärein. 

– Lisäksi yhdellä tädeistäni on hengitysvaikeuksia, joihin hän tarvitsee lisähappea. Mutta jos sähköt eivät toimi, hän ei saa sitä, Agueda kertoo. 

Venezuelan kriisi on edennyt askel askeleelta kohti suurempaa tuhoa. Agueda kertoo, että alkuun tilanteesta puhuttiin terveyskriisinä, joka hiljalleen syveni humanitaariseksi kriisiksi.

Nyt kansalaisjärjestöt puhuvat jo monimutkaisesta humanitaarisesta hätätilasta. 

Célidan mukaan Venezuelan kriisin on vaikea saada kansainvälistä huomiota, koska maa ei ole sodassa, eivätkä pommit runno maata. 

– Mutta tavallaan viimeiset 20 vuotta ovat olleet yhtä sotaa, jossa vastakkain ovat hallitus ja kansa. Kriisi ei synny kertaiskulla, vaan askel askeleelta. Niinpä olojen huonontumiseen tottuu, toistuvasti. Se on valitettavaa, mutta siihen sopeutuu. 

– Aina kun ihmiset Venezuelassa kuvittelevat saavuttavansa aallonpohjan, alta löytyy uusi pohja, Célida kertoo. 

Venezuelalaisten turvapaikanhakijoiden määrä tuplaantunut Euroopassa

Maailmanpankin mukaan Venezuela elää koko maanosan historian pahinta kriisiä, ja maan bruttokansantuote supistui viime vuonna 17,7 prosenttia. 90 prosenttia kansasta elää köyhyydessä.

Hyperinflaation kurittaman maan inflaatioksi on vuodelle 2019 ennustettu 10 miljoonaa prosenttia. Maan keskiluokasta on tullut köyhiä, kun jättimäiset devalvaatio ja inflaatio ovat vieneet kansalaisten kaikki säästöt.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kertoi tämän vuoden alussa, että Venezuela on pudonnut Latinalaisen Amerikan neljänneksi köyhimmäksi maaksi Hondurasin, Nicaraguan ja Haitin jälkeen, ja talouden alamäen uskotaan vain jatkuvan. 

Maan armeijan tukema presidentti Nicólas Maduro on kiistänyt jyrkästi, että Venezuelassa vallitsee elintarvikkeiden ja lääkkeiden puutteesta johtuva inhimillinen hätätila, minkä vuoksi hän aiemmin tänä vuonna kielsi Punaisen ristin humanitaarisen avun konttien saapumisen maahan. 

Kun apu ei pääse maahan, moni pakenee maasta saadakseen apua, tai ainakin inhimilliset olosuhteet elämään. 

Kesäkuussa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ilmoitti Venezuelasta lähteneiden pakolaisten ja siirtolaisten määrän ylittäneen neljän miljoonan rajapyykin. Suurin osa muuttoliikkeestä suuntautuu naapurimaihin Latinalaisessa Amerikassa. Yli miljoona venezuelalaista on ylittänyt rajan Kolumbiaan. Seuraavaksi eniten heitä on mennyt Peruun, Chileen ja Ecuadoriin. Tulijoiden määrä on kasvanut niin nopeaa vauhtia, että Peru ja Chile ovat jo tiukentaneet venezuelalaisten maahantulovaatimuksia.

Agueda muistuttaa, että menneinä vuosikymmeninä Venezuelaan saapui siirtolaisia sekä muualta Latinalaisesta Amerikasta että Euroopasta.

– Ja heille avattiin ovi, kun he eivät voineet jäädä kotimaihinsa. Sama tapahtuu nyt Venezuelassa, Agueda huomauttaa. 

Venezuelalaisten muuttoliike Latinalaisessa Amerikassa. Lähde: IOM ja UNHCR.

Kriisin vaikutukset alkavat näkyä Euroopassa saakka. Tänä vuonna venezuelalaiset jättivät jo 18 400 turvapaikkahakemusta Euroopassa, mikä on lähes kaksinkertainen määrä edellisvuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Venezuelalaiset ovat toisiksi suurin turvapaikanhakijaryhmä syyrialaisten jälkeen Euroopassa. Suurin osa Eurooppaan saapuvista venezuelalaisista hakeutuu Espanjaan, jossa ennestään tuttua on edes kieli. 

Muuttoliikkeen kääntymisestä laskuun tai edes tasaantumisesta ei näy merkkejä, päinvastoin. Amerikan valtioiden järjestön OAS:n arvion mukaan vuoden 2020 päätteeksi Venezuelasta lähteneiden määrä saattaa nousta kahdeksaan miljoonaan. Silloin venezuelalaiset siirtolaiset muodostaisivat maailman suurimman diasporan. 

– Äitini kertoo, että koko kylä on muuttumassa kummituskyläksi. Kylään jäävät vain vanhukset, kun nuoret lähtevät, Agueda kertoo.

"Kun valhetta toistaa tarpeeksi, siihen alkaa uskoa"

Agueda kertoo, että Venezuelan kriisiin johtanut vyyhti on paisunut niin monimutkaiseksi, että välillä jopa venezuelalaisten itse on vaikea ymmärtää, mitä maassa oikein tapahtuu.

Samaan aikaan presidentti ja maan hallitus syytää omaa propagandaansa. Vapaa lehdistö on maassa enää muisto. 

– Jos valhetta toistaa tarpeeksi, jossain vaiheessa sen alkaa uskoa olevan totta. Niin on käynyt monelle Venezuelassa. Kun tarpeeksi toistaa imperiumi, imperiumi, ja imperiumi,  ihmiset alkavat uskoa, että Yhdysvallat todella on syypää kaikkeen.

Lääkärinä työskentelevä Agueda Veintie on asunut Suomessa kymmenen vuotta.

Agueda ottaa esille Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudesta kertovan draamasarjan Chernobyl. Sarja kertoo Neuvostoliitossa vallinneesta salailun kulttuurista ja siitä, miten kansalle valehdeltiin räjähdyksen todellisista vaikutuksista ihmisten terveydelle.

Agueda kertoo nähneensä sosiaalisessa mediassa päivityksen, jossa kehotettiin katsomaan sarja, jos haluaa ymmärtää paremmin mekaniikkaa, jolla Venezuelan valtakoneisto pyörii. 

– Samanlaista valheiden politiikkaa sovelletaan laaja-alaisesti Venezuelassa, ja se vaikuttaa maan politiikkaan ja talouteen, sekä ihmisten terveyteen ja ravitsemukseen, Agueda kertoo. 

Agueda kertoo esimerkin. Kun viikon sähkökatko iski, ihmisille ei kerrottu suoraan vian syytä. Sen sijaan hallitus halusi korostaa sähkökatkojen hyviä puolia. 

Kun perheiden vanhemmat eivät voineet istahtaa television tai tietokoneen ruudun ääreen, heitä kannustettiin viettämään laatu-aikaa lastensa kanssa ja lukemaan heille satuja.

– Sähkökatkojen kerrottiin auttavan venezuelalaisia saamaan suullinen perintömme takaisin. Siitä olisi muka pitänyt kiittää hallintoa, Agueda puuskahtaa. 

Artikkelin lähteenä on käytetty myös Mikko Pyhälän teosta Kun yö saapuu Venezuelaan: Taistelu oikeusvaltiosta (Siltala, 2019).