Millaisen taudin omikron aiheuttaa ja onko kotitesti hyvä keino joulunvieton turvaamiseksi? – Näin kommentoivat THL ja STM

12.42: Kysymys pikatestien käytöstä kouluissa ja sukujuhlissa.

Taneli Puumalainen: Kotitestien laajempaa käyttöä valmistelee THL yhdessä laboratoriotoimijoiden kanssa. Ryhmältä toivotaan esityksiä joululomien jälkeen. Itse ajattelisin, että kotitestit ovat hyvä keino varmistaa ennen joulun sukulaisvierailuja, ettei oireetonta tartuntaa olisi. 

Mika Salminen: THL:n sivuilta löytyy ohjeet siihen, miten kotitestejä kannattaisi käyttää. Kotitestit ovat ihan hyvä keino, jolla riskinhallintaa voi suorittaa. Kotitestit ovat osoittautuneet varsin hyväksi oman statuksen selvittämiseksi. Niiden osumatarkkuus on parempi kuin mitä alkuun ajateltiin. Jos saa siitä positiivisen tuloksen, siihen pitää suhtautua siten, että on koronatartunta.

12:38: MTV:n kysymys omikronista: Taudinkuvasta on ristiriitaista tietoa, millaisia Suomen tapaukset ovat olleet?

Mika Salminen: Omikronin ympärillä on vielä aika paljon kysymyksiä, joihin meillä ei ole valmista ja lopullista vastausta. Tiedetään, että se voi helpommin kuin aiemmat muunnokset tartuttaa jo aiemmin sairastaneita ja rokotusten kautta vakavaa tautia suojaa saaneet. Alkuvaiheessa tauti on raporteissa ollut hyvinkin lievä, mutta väestötasolla tietoa ei ole vielä tarpeeksi. Alkuperäiset tiedot eteläisestä Afrikasta eivät ole suoraan vertailukelpoisia Eurooppaan. 

Alustavaa tietoa on siitä, miten rokotteet suojaavat vakavammalta taudilta, siellä vaikutus näyttää paljon paremmalta. Kyllä sekin on vähän heikentynyt ja koskee etenkin riskiryhmiin kuuluvia sekä ikääntyneitä. Siksi kolmas annos on tärkeä.

Tartuttavuudesta on erilaisia arvioita, mutta kaikki viittaavat siihen, että omikron tarttuu herkemmin.

Voipio-Pulkki jatkaa: Tämänhetkisen tiedon mukaan tehohoitopotilaat ovat valtaosin rokottamattomia. On selvää, että se virus, mikä on valtavirus väestössä, aiheuttaa taudin, jonka takia tehohoitoon joudutaan. On vain ajan kysymys, että saamme tietoa siitä, että meillä on teholla omikronviruksen sairastuttamia ihmisiä. Paljonko tulee niin vaikeita läpäisyinfektioita, että ne vievät teholle, se selviää useamman viikon kuluessa.

12.37: Kysymys hätäjarrusta: Onko tällä kiire ja onko se ainut keino hillitä tehohoidon kuormittumista?

Taneli Puumalainen STM:stä:

Hätäjarru sinänsä ei hillitse tartuntojen määrän kasvua, vaan toimenpiteet, joita alueita ohjataan ottamaan käyttöön. Toimenpiteitä on jo otettu käyttöön, mutta kaikkia vaikutuksia ei vielä nähdä. Osallistujamääriä ja yleisötilaisuuksia on voimakkaastikin rajoitettu, maskinkäyttöä tehostettu, samoin testausta ja jäljitystä. Toki hätäjarrun käyttöönoton myötä olisi mahdollista tehdä vielä enemmän, ja näiden peräkkäinen ja yhtäaikaa tehtyjen toimenpiteiden myötä toivotaan sairaalahoidon ja tehohoidon kasvun taittuvan.

12.34: Epidemian kasvu painottuu alle 60-vuotiaisiin, jotka liikkuvat paljon ja joilla on paljon sosiaalisia kontakteja. 

Epidemian suunta voidaan kääntää pontevilla toimilla, Voipio-Pulkki painottaa. Rokottaminen on epidemian hallinnan kulmakivi.

Omikron syrjäyttää jossain vaiheessa deltan, siksi rokotussuojaa on vahvistettava.

12.33: Puutteellinen rokotussuoja tai rokottamattomuus on erittäin suuri riski tällä hetkellä. Riski on paitsi sairastua itse, myös levittää tautia. 

12.28: Sairaalahoidon kuormitus jakautuu maassa tasaisesti. Tehohoitopotilaita oli eilen 63, tänään 58.

Edelleen uusien tehohoitojaksojen määrä kasvaa, puolet potilaista ovat muualla kuin HYKS-alueella. 

12:26: STM:n Voipio-Pulkki pitää seuraavan puheenvuoron.

Testipositiivisuus on ollut 8,1 prosenttia viimeisen kahden viikon aikana. Alueiden kesken on huomattavia eroja: Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla luku on tätäkin suurempi.

12.24: THL on julkaissut useita koronavirukseen liittyviä suosituksia. Salminen muistuttaa esimerkiksi joulua koskevista suosituksista, jotka löytyvät THL:n verkkosivuilta. 

12.15: Uutta omikronvarianttia on havaittu 85 maassa. Näyttää siltä, että variantti on levinnyt kautta maailman. EU-alueella havaintoja on tehty 27 maassa.

Suomessa on toistaiseksi todettu 83 varmistettua omikrontapausta. Seulontatestien perusteella voidaan arvioida, miten osuus todennäköisesti oikeasti on. Hus-alueella ja Helsingin seudulla noin puolet tapauksista ovat omikronia. Myös Varsinais-Suomessa on havaittu kasvava trendi.

12.12: Suomessa on ollut kohtuullisen voimakasta kasvua epidemiassa kuusi viikkoa. Viikolla 50 tapauksia oli yli 13 000 ja ilmaantuvuus korkeampi kuin koskaan. Positiivisten osuus kasvanut selvästi.

Ihan vastaavaa kasvua ei ole havaittu erikoissairaanhoidon jaksoissa. Ihan viimeisin viikko näyttää sen suhteen huolestuttavalta, Salminen toteaa.

Päivä sitten tehohoidossa oli 64 potilasta.

Rokotuskattavuus on noussut koko ajan ensimmäisen ja toisen annoksen osalta.

Täyden rokotussarjan kattavuus on 83,3 prosenttia 12 vuotta täyttäneiden joukossa.

80-vuotiaista yli 67 prosenttia on saanut kolmannen annoksen.

12.09: Euroopassa on kaksijakoinen tilanne. Joka puolella ilmaantuvuus on varsin korkea ihan muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. 

Osissa Euroopan maita tapausmäärien mukana myös kuolleisuus on kasvanut. Korkeamman rokotuskattavuuden maissa kuolleisuus ei ole noussut yhtä suuresti vaikka tapausmäärät ovat kasvaneet. 

12.08: Katsaus alkaa Mika Salmisen puheenvuorolla.

Globaali pandemia jatkuu edelleen. Pohjoisella pallonpuoliskolla on kaikkein aktiivisin tilanne, myös etelässä kuten Etelä-Afrikassa on ollut aktiivinen vaihe.

Vähitellen maailman täysin rokotettujen osuus kasvaa. Tällä hetkellä se lähentelee 47 prosenttia.