STM ja THL pitivät koronavirusinfon: Sairaalahoidon kuormitus on kova – teholla 52 potilasta

4:52
STM:n johtavalta asiantuntijalta kysyttiin mielipidettä ministereiden altistuskohuihin koronakatsauksen aikana

Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos pitivät torstaiaamuna koronakatsauksen, jossa käsiteltiin Suomen tämänhetkistä koronatilannetta. MTV Uutiset seurasi tilaisuutta tässä artikkelissa. 

Tilaisuudessa ovat paikalla johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki ja osastopäällikkö Taneli Puumalainen STM:stä sekä johtaja Mika Salminen THL:stä sekä johtava asiantuntija Mia Kontio.

MTV Uutiset seurasi tiedotustilaisuuden antia tässä artikkelissa.

10.59: Kotitestien käytön mahdollisuutta väläytellään lasten tartuntojen hillitsemiseksi. Jos perheessä on nuhaa, niin koko perheen voi testata kotitestillä. Salmisen mukaan kotitestit ovat osoittautuneet mainettaan paremmiksi. Perheissä kotitestien käytöstä tulossa THL:ltä tukevaa ohjeistusta, Salminen sanoo.

10.57: Lasten tartuntojen määrää on seurattu STM:n puolella huolestuneena, Taneli Puumalainen sanoo. Opetusjärjestelyjä ja koulujen terveysturvallisia ohjeita toivottaisiin vielä katsottavan THL:n ja opetusministeriön välillä.

Erilaisia testauskäytäntöjä toivotaan arvioitavan. Olisi aihetta arvioida, löytyykö keinoja, joita kannattaisi ottaa käyttöön.

10.53: THL:n ja WHO:n viestit lasten koronatartunnoista poikkeavat toisistaan, miksi?

Mika Salminen vastaa, että asia ei ole musta-valkoinen. Lasten korkea ilmaantuvuus ei ole yllättävää, sillä lapsia ei ole voitu rokottaa. Lapset onneksi harvemmin sairastavat vakavasti. 

Suomalaisen datan perusteella ei näytä, että systemaattisesti vain lapset tartuttavat vanhempiaan. Sitäkin tapahtuu, etenkin näin korkeassa ilmaantuvuustilanteessa. Pikemminkin tauti tulee aikuisten piiristä lasten piiriin.

Lasten normaalia toimintaa ja kehitystä on rajoitettu voimakkaasti. Harkinnassa tulee ensin ajatella lasten etua, ei voida puhtaasti mennä sillä, että lasten täytyy tehdä jotain etteivät muut altistuisi. Suurin osa aikuisista ihmisistä on rokotettu.

WHO katsoo koko alueensa tilannetta. 

10.49: Tilaisuudessa kysyttiin koronapassin vaikuttavuudesta, kun omikronmuunnos leviää ja voi sairastuttaa rokotettujakin.

Rokotettuna sekä tartunnan että tartuttamisen riski on paljon pienempi kuin rokottamattomalla, Mika Salminen vastaa. Suoja ei ole täydellinen, mutta hyvä. Jos näin ei olisi, ilmaantuvuus olisi kaikissa ryhmissä yhtä korkea, niin ei ole, se on vahva indikaatio rokotteen suojasta.

Erityisesti he, jotka eivät ole rokotettuja ja käyttävät palveluita, joissa liikkuu rokotettuja, ovat suurimmassa riskissä. Testillä palveluun meneminen tarkoittaa sen, että ottaa itse suuren riskin saada tartunnan. Joko rokotetulta tai toiselta rokottamattomalta.

Muutoin passin käyttö kyllä keinona vähentää riskejä ja on käyttökelpoinen.

10.41: Hallituksen esityksistä valmisteilla ovat työelämän koronapassi sekä koronapassin laajentaminen. 

Olisiko työelämässä mahdollista käyttää koronapassia? Etsitään monenlaisia keinoja, joilla voitaisiin työpaikkojen tartuntariskiä pienentää. 

10.38: Eilen esiteltiin toimia sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden suojaamiseksi koronataudilta. Potilaat, joilla on suurentunut riski saada vakava koronatauti, heitä hoitaisivat vain koronalle joko rokotteella tai sairastetulla taudilla immuuni henkilökunta. 

10.35: Nyt vuorossa osastopäällikkö Taneli Puumalainen.

Tartuntatautilain väliaikaisten koronasäännösten jatkaminen on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Kokonaisuuteen kuuluu monia pykäliä: maahantulon pykäliä jatketaan, muutos jota hallitus on esittänyt on, että luovuttaisiin kahdesta maahantuloputkesta.

Terveysturvalliset ja riskimaat. Ajatus on, että epidemiatilanne on vaikea, tilanteessa on turvallisempaa, että kaikki tulevat saman systeemin kautta ja valtaosa täyden rokotussuojan turvin.

Koronavilkun käyttöä halutaan jatkaa. Näyttö puhuu sen puolesta, että saadaan altistumisia kiinni aiemmin.

10.32: Tehohoidon potilaista suurin osa ei ole enää HYKS-erityisvastuualueella.

10.28: Perusterveydenhuollon kuormitus on erittäin kova. Tehohoidossa on nyt 52 potilasta. Olemme epidemian aikaisempien huippujen tasolla sairaalahoidon kuormituksessa.

Suurin osa menehtyneistä on iäkkäitä. Tilastoon kirjataan kaikki 30 vrk koronatestituloksesta kuolleet, eli selvä yhteys voi olla, mutta kaikki eivät kuole välttämättä suoraan koronaan.

10.25: Tartuntoihin vaikuttavat etenkin ikäryhmän rokotekattavuus ja kontaktien määrä.

Jos aktiivista elämäntyyliä elävät ikäryhmät eivät rokottaudu, tautia leviää runsaasti. Siksi olisi tärkeää kasvattaa nuorten ja keski-ikäisten rokotuskattavuutta. Ensimmäinenkin rokote on tärkeä. 

Vanhemmissa ikäryhmissä on tärkeä hankkia 3. rokote, kun se tulee tarjolle. 

10.23: Testiaktiivisuus on noin kaksinkertaistunut kuukaudessa. Testipositiivisuus on pysynyt samana.

Tehollinen tartuttavuusluku hiukan pienempi kuin aiemmin, mutta edelleen yli yhden.

Suomen epidemia on edelleen kasvussa.

10.22: Nyt vuoroon johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki, joka kertoo hybridistrategian onnistumisesta.

10.21: Julkisuudessakin on käsitelty sitä, että kuolemantapaukset ovat nousseet. Mutta kuoleman riski suhteessa tapausmääriin ei ole noussut. Yli 75-vuotiaalla tällä hetkellä perussarjan rokotuksen saaneilla rokotuksen suoja on huonompi kuin nuoremmilla. Siksi pitäisi satsata siihen, että erityisesti iäkkäille tarjotaan 3. rokotetta.

10.19: Rokottamattomilla on absoluuttisesti ja suhteellisesti korkein riski joutua sairaalaan. Kannattaa pohtia, haluaako oikeasti ottaa riskin joutua sairaalaan taudin takia. Riski on kohtalaisen korkea jo 30 ikävuodesta alkaen.

10.13: 3. rokotteita on annettu Suomessa jo pitkään. Lähes puolet yli 80-vuotiaista on saanut kolmannen rokotteen. Tämä on tärkeä asia ja olisi tärkeää hakeutua rokottautumaan. 

Alueittain meillä on nyt kaikki paitsi yksi alue ylittäneet 80 prosentin rajapyykin. Mitä korkeammaksi kattavuus saadaan, sen paremmin voimme vähentää sairaalahuollon kuormitusta ja ihmisten sairastavuutta.

Itä-Suomessa on kaikkein korkein rokotekattavuus.

10.09: Omikronia on aktiivisesti maailmalla etsitty ja löydetty. Ennakkoon emme voi ennustaa uusien muunnosten leviämistä, mutta voimme todeta sen, kun se on käynnissä.

Tanska sekvenoi laajasti, siellä on havaittu muunnosta laajasti koko maassa. Myös Norjassa yksi laaja tartuntaketju. 21 Euroopan maata havainnut muunnossa, Suomessa yksittäisiä tapauksia.

Alustavat tutkimukset ovat osoittaneet, että omikron näyttäisi väistävän immuniteettia osin. Vasta-aineet neutraloivat sitä huonommin.

Tästä kuitenkin ollaan nähty aiemmin, että suoja vakavaa tautia vastaan ei ole vasta-aineista riippuvainen vaan soluvälitteisestä immuniteetista.

Alustavat tiedot siitä, vaikka rokotetut ovat saaneet tartuntoja, ne ovat olleet pääosin lieväoireisia.

Ennenaikaista on arvioida tätä vielä, tarvitsemme lisää tietoa. 

Suomessa seuranta on olemassa tartuntatautirekisterin ja sekvenoinnin kautta.

10.08: Suomessa tapausmäärät tasaisessa nousussa. Trendi on jatkunut jo pitkään eikä toistaiseksi ole merkkejä käänteestä suuntaan tai toiseen. Rajoitustoimet ovat paikallaan epidemian hillitsemisessä.

Testimäärät ovat kasvaneet.

10.05: Ensimmäisen puheenvuoron pitää THL:n johtaja Mika Salminen.

Globaali pandemiatilanne aiheuttaa yhä merkittävää tautitaakkaa ympäri maailman, etenkin pohjoisella pallonpuoliskolla, jossa on talvi.

44,5 prosenttia maailman väestöstä on saanut täyden rokotussarjan, mutta rokotukset eivät edelleenkään jakaudu tasaisesti.

Läntisessä Euroopassa koronatapausten määrä kasvaa edelleen. Euroopan sisällä maiden välillä on suuria eroja kuolleisuudessa. Sairaalakuormitus on korkea hyvin rokotetuissakin maissa.

– Näemme selkeämmin sen, että mitä parempi rokotuskattavuus on, sitä paremmin selviämme talven epidemiapiikeistä. 

10.03: Tilaisuus alkaa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja