Mitä paksumpi dippi, sitä vähemmän se kerää itseensä bakteereja. "Tupladippaaminen" ei kuitenkaan kannata.
On niitä ihmisiä, jotka eivät pidä suurenakaan syntinä, jos kastaa puraisemansa porkkananpalan dippikulhoon toistamiseen. Ja on niitä ihmisiä, jotka kaihtavat tällaista käytöstä – ja syystä.
Jos olet ikinä miettinyt, mitä todella tapahtuu "tupladipatessa", on sinulla onnenpäivät. Clemsonin yliopisto on nimittäin ottanut selvää asiasta. Ja kuinka ollakaan, bakteereja liikkuu tuplasti dipatessa huima määrä.
Mitä ohuempi kastike, sitä enemmän bakteereja
Tutkijat vertailivat salsaa, suklaakastiketta sekä juustodippiä. He huomasivat, ettei bakteereja löytynyt kulhosta sellaisenaan. Mutta kun dippiin kastettiin purtu perunalastu, löytyi dipeistä erilaisia määriä bakteereja riippuen dipin paksuudesta.
Suklaakastikkeen ja juustodipin paksuus toimi bakteereja vähentävästi, sillä niissä oli "vain" 150–200 bakteeria millilitraa kohden. Sen sijaan jokainen millilitra salsaa sisälsi vähintään 1 000 bakteeria. Tämä tarkoittaa sitä, että salsa kerää puoleensa jopa viisi kertaa enemmän bakteereja, koska se on koostumukseltaan ohuempaa.
Salsan happamuus sai bakteerien määrän kuitenkin tippumaan kahden tunnin jälkeen, mutta jos et odota tunteja ennen toista dippausta, tästä ei ole sinulle juuri iloa.
Onneksi tuhannet suun bakteereista ovat harmittomia, mutta kuten aivastuksen tai yskän kanssa, et voi koskaan tietää, milloin levitätkin jotain inhottavaa tautia – tai saat sen itse.
Seuraavan kerran, kun näet, että joku dippaa puraisemaansa porkkananpalaa, pysy suosiolla erossa tuosta dippikulhosta!
Lähde: