Tonnikala on yksi suomalaisten suosikkisäilykkeistä. Marine Stewardhip Council MSC:n listaus paljastaa yllättäviä seikkoja tonnikalasta. K-ryhmässä on sen sijaan havahduttu tonnikalan alkuperään.
YK:n Maailman Tonnikalapäivää vietetään vuosittain 2. toukokuuta. Tonnikalapäivää vietetään, jotta ihmiset kiinnittäisivät huomiota tonnikalaan lajina ja ravinnonlähteenä, mutta myös tonnikalan ylikalastukseen sekä kestävän tonnikalankalastuksen edistämiseen.
– Meillä kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti maailman merillä valitsemalla kestävästi pyydettyä kalaa ja äyriäisiä. Tonnikala on yksi suosituimmista kaloista maailmassa, mutta ikävä kyllä todellisuus on, että noin kolmannes tonnikalakannoista on jatkuvan paineen alla, MSC:n Suomen edustaja Johanna Vepsä totesi keväällä 2020.
MSC julkaisi vuoden 2020 tonnikalalapäivän kunniaksi kattavan tonnikalakäsikirjan, joka nostaa esiin tärkeitä ja kiinnostavia faktoja suosikkikalasta.
Tiesitkö? Tonnikaloja on oikeasti 15 eri lajiketta – säilykkeissä suosituin onkin boniittia, eikä tonnikalaa
On helppoa puhua tonnikalasta ihan kuin olemassa olisi vain yksi tonnikalalaji. Todellisuudessa merissämme ui 15 eri tonnikalalajia. Kaupallinen tonnikalanpyynti keskittyy seitsemään tonnikalalajiin.
Listan viimeisenä on boniitti eli skipjack, jonka maksimipaino on noin 35 kiloa. Boniitit eivät oikeastaan kuulukaan tonnikaloihin, mutta ovat niille läheistä sukua. Säilyketuotteissa selvästi eniten käytetty laji on boniitti ja jopa 93 prosenttia tuotteista on boniittia. Ostaessasi tonnikalasäilykettä, syöt siis mitä todennäköisimmin boniittia.
Tonnikalaa pyydetään hurjat määrät
Tonnikalanpyynti on maailmalla jatkuvassa kasvussa. Seitsemän tärkeimmän kaupallisen tonnikalakannan kokonaissaalis oli vuonna 2018 noin 5,1 miljoonaa tonnia.
Hyvä uutinen vastuullisuuden näkökulmasta on se, että kestävästi kalastetun MSC-sertifioidun tonnikalan osuus kokonaissaaliista on kaksinkertaistunut 700 000 tonnista vuonna 2014 syyskuun 2019 noin 1,4 miljoonaan tonniin.
Keskimäärin suomalaiset söivät vuonna 2018 henkilöä kohden 1,3 kiloa tonnikalaa. Tämä on noin 10 prosenttia suomalaisten kokonaiskalankulutuksesta. Ainoat kalalajit, jotka yltävät tonnikalan edelle ovat kasvatettu lohi (27 prosenttia) ja kirjolohi (15 prosenttia).
K-ryhmä lätkäisee QR-koodit tonnikalapurkkeihin
Suomalaiskuluttajat voivat jatkossa tarkistaa tonnikalan alkuperätiedot entistä helpommin jo kaupassa, sillä K-ryhmä lisää Pirkka- ja K-Menu-tonnikalasäilykkeisiin niiden alkuperästä ja reitistä kertovat QR-koodit. Ensimmäiset QR-koodilliset tonnikalasäilykkeet ovat jo kaupoissa.
K-ryhmän päivittäistavaratoimialan myynti- ja omat brändit -johtaja Tuuli Luoma kertoo, että koodeilla halutaan helpottaa asiakkaiden valintoja jo kaupassa.
– Kerromme, miltä mereltä ja millä menetelmällä tonnikala on pyydetty sekä mitä lajia se on. Kuvaamme sitä, miten valvomme tuotteen laatua ja vastuullisuutta, sekä esittelemme tavarantoimittajamme ja tuotteen valmistaneen tehtaan. Suosimme pitkäaikaisia, vakiintuneita tavarantoimittajia, Luoma kertoo
Kaikkiin Pirkka- ja K-Menu-tonnikalatölkkeihin tulee QR-koodit vuoden 2021 aikana sitä mukaa kuin uudet tuote-erät tulevat kauppoihin.
K-ryhmän kalahankintoja ohjaa jo 12 vuotta voimassa ollut K-ryhmän kala- ja äyriäislinjaus, jota päivitetään vuosittain WWF:n kalaoppaan suositusten mukaisesti.
– Linjauksemme mukaisesti Keskon, Kespron, K-ruokakauppojen ja Kalatukku Erikssonin valikoimissa ei ole WWF:n kalaoppaassa punaisella liikennevalolla merkittyjä eli vältettäviä lajeja. Hyväksymme valikoimiimme ainoastaan kalalajikkeita, joiden pyyntimenetelmät ja kalastusalueet eivät vahingoita kalakantoja. Valikoimapäätöksissä suosimme kestäviä kalakantoja sekä MSC- ja ASC-sertifioituja toimittajia, K-ryhmän vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo sanoo.
Lue myös: Saako tonnikalaa syödä hyvällä omallatunnolla? Asiantuntija muistuttaa tärkeästä seikasta: "Todellisuudessa vain sillä on väliä..."
Lähteet: MSC, K-ryhmä
***
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.