Tutkija uskoo suomalaisten pääosin tuntevan ravintokuidun hyödyt, mutta esimerkiksi sairastuminen voi tuntua kaukaiselta ajatukselta, eikä se siksi välttämättä motivoi tekemään muutoksia.
Suurin osa suomalaisista saa ruokavaliostaan liian vähän ravintokuitua. Kuidun tärkeimpiä lähteitä eli viljatuotteita, palkokasveja, vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja syödään keskimäärin liian niukasti.
– Eläinperäisellä ravinnolla – maidolla ja lihatuotteilla – on tärkeä asema suomalaisten ruokapöydissä. Suunnaksi tulisi ottaa ruokavalioiden kasvikuntapainotteisuus, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Niina Kaartinen.
Kaartisen mukaan lähimpänä kuidun saantisuosituksia ovat yli 65-vuotiaat, joista moni on jo lapsuudessaan tottunut kuluttamaan paljon täysjyväviljavalmisteita, kuten ruisleipää ja kaurapuuroa.
Nuorempien ikäluokkien heikompaa kuidunsaantia voi selittää monipuolistunut ruokaympäristö ja -tarjonta: kun valinnanvaraa on enemmän, on helpompaa tarttua vähäkuituisempiin vaihtoehtoihin.
– Arvioisin, että kiireisen arjen keskellä ihmisillä ei välttämättä ole aikaa tai mahdollisuutta tietoisesti pysähtyä ajattelemaan elintarvikevalintojaan, jolloin valitaan herkästi niitä tuotteita, jotka ovat tuttuja – eikä niiden kuitupitoisuutta välttämättä ajatella lainkaan, Kaartinen pohtii.
