Ruokapetokset ovat maailmanlaajuinen miljardibisnes, joka näkyy myös Suomessa – tähän tuotemerkintään voi luottaa: "Kuluttaja saa, mitä pakkaus lupaa"

Marjat mustikka vadelma karhunvatukka
Myös Suomessa petoksiin voi törmätä. Esimerkiksi ulkomaisia marjoja voidaan mainostaa kotimaisina, jolloin huijaus tuntuu kuluttajankin kukkarossa. Kuvituskuva. Shutterstock

Elintarvikeketjun rikokset ovat miljardibisnes, jossa taloudellinen hyöty on suurta, mutta rangaistukset pieniä, Ruokatieto Yhdistys kertoo tiedotteessaan.

Elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi Ruokatieto Yhdistyksen järjestämässä miniseminaarissa keskiviikkona, että erilaiset ruokapetokset eli elintarvikeketjun rikokset ovat maailmanlaajuinen miljardibisnes, joka on osa harmaata taloutta.

­­­­– Maailmanlaajuisesti elintarvikealan rikoksia tehdään 30 miljardin euron arvosta, josta määrästä Euroopassa noin 10 miljardin arvosta. Elintarvikeala tuhansine toimijoineen on niin laaja, että on helppoa toimia lainvastaisesti jäämättä kiinni, Hielm toteaa.

Hielmin mukaan elintarvikerikokset ovat niin kutsuttu low risk ­­­– high reward -rikosala tarkoittaen sitä, että taloudellinen hyöty voi olla suurta, mutta rangaistukset jäävät pieniksi. Osittain tästä syystä ruokarikollisuutta on hankalaa kitkeä.

Alkuperämaa saatetaan ilmoittaa väärin

Ruokatieto Yhdistys huomauttaa tiedotteessaan, että elintarvikepetos voi tapahtua kaikissa tuotantoketjun vaiheissa. Rikollinen toiminta voi liittyä esimerkiksi tuotteiden aines- ja rakenneosiin, alkuperämaan tai -alueen väärin ilmoittamiseen tai tapaan, jolla tuote on valmistettu tai jalostettu.

– Toimiva ja läpinäkyvä ruokajärjestelmä on tärkeää elintarviketuotannon luotettavuuden kannalta. On upeaa, että suomalainen yhteistyö yritysten ja valvovien virkamiesten kanssa toimii, toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi Ruokatieto Yhdistyksestä toteaa.

Kiinnitä huomiota tähän merkintään: "Kuluttaja saa, mitä pakkaus lupaa"

Myös Suomessa petoksiin voi törmätä. Ulkomaisia marjoja ja sieniä voidaan mainostaa kotimaisina tai halpaa seitiä saatetaan myydä kalliimpana turskana. Tällöin huijaus tuntuu kuluttajan kukkarossa.

Ruokapetos on vaikea havaita, mutta yhteen merkintään kannattaa kiinnittää huomiota.

– Hyvää Suomesta -merkillä varustettu elintarvike on turvallinen valinta, sillä merkin saaneet tuottajat ovat suomalaisen, mutta usein myös kansainvälisen laatuseurannan piirissä. Siksi kuluttaja saa, mitä pakkaus lupaa, Syväniemi tähdentää.

Miten vähennät ruokahävikkiä? Katso video:

Näin vähennät ruokahävikkiä 15:47

Lähde: Ruokatieto Yhdistys

Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat

    • card_kaappaus_keittiossa
      Kaappaus keittiössä

      Huippukokki Kari ‘Kape’ Aihinen rientää suomalaisten kotikokkien avuksi. Nirsoilu, napostelu ja liian yksipuoliset ruokavaliot jäävät historiaan, kun Kape palauttaa keittiöihin tekemisen ilon sekä tuo lautasille värejä ja terveellisiä, maukkaita ruokia. Tehdään keittiöstä taas kodin paras paikka!