Elintarvikeketjun rikokset ovat miljardibisnes, jossa taloudellinen hyöty on suurta, mutta rangaistukset pieniä, Ruokatieto Yhdistys kertoo tiedotteessaan.
Elintarviketurvallisuusjohtaja Sebastian Hielm maa- ja metsätalousministeriöstä kertoi Ruokatieto Yhdistyksen järjestämässä miniseminaarissa keskiviikkona, että erilaiset ruokapetokset eli elintarvikeketjun rikokset ovat maailmanlaajuinen miljardibisnes, joka on osa harmaata taloutta.
– Maailmanlaajuisesti elintarvikealan rikoksia tehdään 30 miljardin euron arvosta, josta määrästä Euroopassa noin 10 miljardin arvosta. Elintarvikeala tuhansine toimijoineen on niin laaja, että on helppoa toimia lainvastaisesti jäämättä kiinni, Hielm toteaa.
Hielmin mukaan elintarvikerikokset ovat niin kutsuttu low risk – high reward -rikosala tarkoittaen sitä, että taloudellinen hyöty voi olla suurta, mutta rangaistukset jäävät pieniksi. Osittain tästä syystä ruokarikollisuutta on hankalaa kitkeä.
Lue myös: Kuluttaja: Atrian "Suomalainen pekoni" valmistetaankin Ruotsissa
Alkuperämaa saatetaan ilmoittaa väärin
Ruokatieto Yhdistys huomauttaa tiedotteessaan, että elintarvikepetos voi tapahtua kaikissa tuotantoketjun vaiheissa. Rikollinen toiminta voi liittyä esimerkiksi tuotteiden aines- ja rakenneosiin, alkuperämaan tai -alueen väärin ilmoittamiseen tai tapaan, jolla tuote on valmistettu tai jalostettu.
