Ruokaa hyväntekeväisyyteen – näin suomalaisten ruokakauppojen hävikkituotteita hyödynnetään

Tavallisen kansalaisen on helppo keksiä sopivia käyttötapoja tuotteille, jotka eivät ole myyntikuntoisia, mutta kelpaavat ravinnoksi. MTV:n Makuja.fi otti selvää, missä määrin suomalaisista ruokakaupoista lahjoitetaan ruokaa hyväntekeväisyyteen, ruoka-avuksi.

VINKKI! Jos olet kiinnostunut tietämään, lahjoitetaanko ruokaa omasta lähikaupastasi hyväntekeväisyyteen, kysy asiaa rohkeasti henkilökunnalta.

–  Hyväntekeväisyyteen lahjoitetaan elintarvikkeita, jotka ovat elintarvikekelpoisia. Jäteastiaan päätyvät myynnistä poistuneet tuotteet, jotka eivät ole elintarvikekelpoisia. Niiden viimeinen myyntiaika on mennyt, ne ovat voineet pudota lattialle, niiden pakkaukset ovat saattaneet rikkoontua tai tuotteet ovat muuten saastuneet, Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske selventää.

Yhteistyötä tehdään satojen hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa

S-ryhmän myymälöissä hyväntekeväisyyteen pyritään lahjoittamaan mahdollisimman paljon tuotteita, jotka joudutaan poistamaan myynnistä.

– Sitä kautta saamme ruokaa eteenpäin, joka muuten jäisi käyttämättä, S-ryhmän marketkaupan suunnittelujohtaja Mika Lyytikäinen kertoo.

– Meillä on noin 300 erillistä hyväntekeväisyysjärjestöä, jotka jakavat ruoka-apua meidän myymälöistämme lahjoitetusta ruoasta, Lyytikäinen jatkaa.

Niin ikään K-ryhmän kaupoista ruokaa lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen. Kauppiaat valitsevat ketjussa itse järjestöt, joiden kanssa he haluavat tehdä yhteistyötä.

– Lukuisat K-ruokakauppiaat lahjoittavat ruokaa myös hyväntekeväisyyteen vähävaraisille. K-ryhmän liiketoimintamalliin kuuluu, että jokainen K-kauppias voi itse päättää hyväntekeväisyyteen osallistumisesta oman kauppansa osalta, Jäske kertoo.

Myös Lidl tekee Suomessa yhteistyötä hyväntekeväisyysjärjestöjen kanssa, jotta mahdollisimman suuri osa myyntiin kelpaamattomista raaka-aineista tulisi hyödynnettyä.

– Tällä hetkellä meillä on useita vakiintuneita yhteistyökumppaneita, joille lahjoitamme myymättä jääneitä tuotteita useista myymälöistä sekä kahdesta jakelukeskuksesta, Lidlin vastuullisuusasiantuntija Maija Järvinen toteaa.

Yhteistyö vaatii organisointia

Yhteistyökuvioiden sopiminen erilaisten järjestöjen kanssa ei ole aivan yksinkertaista, sillä käytäntöjen yhteensovittaminen vaatii yllättävän paljon organisointia. Suomalaiset ruokakaupat ovat kuitenkin onnistuneet löytämään hyviä, paikallisia kumppaneita.

– Se on tarkkaa, kenen kanssa toimimme, jotta voimme olla varmoja ja vakuuttuneita siitä, että laatu pysyy hyvänä, ja että tuotteet todella jaetaan ruoka-apuna hyväntekeväisyyteen – juuri niin kuin on sovittu. Meillä ei ole onneksi ollutkaan tässä suhteessa mitään ongelmia, Lyytikäinen kertoo.

Yksi haasteita tuottava osa-alue hyväntekeväisyyteen lahjoitettavien elintarvikkeiden kuljetuksessa on kylmäketjun säilyminen.

– Pidämme ensisijaisen tärkeänä, että lahjoittamiemme tuotteiden tuoteturvallisuudesta huolehditaan tarkasti, ja että ruokajakelun järjestäjän toiminta on luotettavaa, Järvinen toteaa.

– Myös hyväntekeväisyysjärjestöiltä edellytetään elintarvikealan tuntemusta siten, että tuoteturvallisuus eli esimerkiksi kylmäketju ei vaarannu, Jäske huomauttaa.

Hyväntekeväisyyteen lahjoitetaan etenkin hedelmiä, vihanneksia sekä leipää

Eri tuoteryhmistä kaikkein eniten hävikkiä syntyy hedelmä- ja vihannesosastolla sekä leipäosastolla. Tämä tarkoittaa sitä, että valtaosa hyväntekeväisyyteen lahjoitetuista tuotteista kuuluu näihin tuoteryhmiin.

– Puolet meidän hävikistämme on hedelmiä ja vihanneksia sekä leipää. Ne ovat selvästi suurimmat ryhmät, Lyytikäinen kertoo.

– Kaatopaikkaroskikseen meillä ei mene mitään. Hyväntekeväisyyden jälkeen seuraava vaihtoehto, johon pyritään, on se, että tuotteista tehdään bioetanolia. Leipä sopii tähän erityisen hyvin,

Hävikki ja sen vähentäminen on myös K-ruokakaupoissa sekä Lidleissä tänä päivänä tarkan seurannan alla, jotta syömäkelpoista ruokaa menisi biojätteeksi mahdollisimman vähän.

– Kaupalle hävikki on sekä taloudellinen että ekologinen haaste. Ensisijaisena tavoitteena on, että myymälässä ei päivän päätteeksi ole myymättä jääneitä ja vanhenemassa olevia tuotteita, Järvinen summaa.