Edullinen hinta sai suomalaiset tilaamaan hävikkiruokaa netistä – pandemia-aika räjäytti myynnin kasvuun

Syömäkelpoisen ruoan hävikin vähentäminen on ylevä ja hyvä tavoite, mutta keskeinen syy hävikkiruokayhtiöiden nousulle on niiden hyvin edullinen hintataso, linjaa Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.

–  Vastuullisuus on kiva lisä, mutta se ei ohjaa kuluttajien käyttäytymistä hävikkiruoan ostamisessa, Kurjenoja sanoo.

Hän selvitti ruoan verkkokaupan tilannetta joulukuussa valmistuneella tutkimuksella.

–  Joka kymmenes hävikkiruoan ostaja kertoi hankkivansa sitä, koska kyse on vastuullisesta toiminnasta. Noin puolet vastanneista sanoi valinneensa hävikkiruoan sen matalan hinnan takia.

Suomessa kolme selvästi suurinta hävikkiruokayhtiötä ovat Kurjenojan mukaan Fiksuruoka.fi, Matsmart ja Urjalan makeistukku. Fiksuruoka.fi ilmoittaa myyvänsä ruokaa verkkokaupan kautta keskimäärin 40 prosenttia alempaan hintaan kuin sama tuote maksaa perinteisessä vähittäiskaupassa. Matsmartista kerrotaan sen alennusprosentiksi keskimäärin 50.

Parasta ennen vs. viimeinen käyttöpäivä

Mistä syistä ruokatuote päätyy poistoerään? Ensinnäkin syynä voi olla se, että parasta ennen -päivämäärä on umpeutumassa.

–  Moni sekoittaa keskenään kaksi eri asiaa, parasta ennen -päiväyksen ja tuotteeseen merkityn viimeisen sallitun käyttöpäivän. Hävikkiruokayhtiöt ottavat myyntiin parasta ennen -päiväyksen ylittäneitä tai pian ylittäviä tuotteita, koska ne ovat vielä käyttökelpoisia. Tuotteeseen merkityn viimeisen käyttöpäivän ylittäneitä ruokia ei sitä vastoin saa myydä tai syödä, korostaa Matsmartin Suomen-maajohtaja Michaela Böckelman.

Poistoon ruokaa ohjautuu myös esimerkiksi myynnin kausivaihtelun tai tuotteen liian suuren valmistusmäärän takia.

Hävikkiruokayhtiöt ostavat poistoeriä valmistajilta, maahantuojilta ja tukkuketjuilta.

–  Teemme yhteistyötä jokseenkin kaikkien Suomen elintarviketalojen kanssa, kertoo Fiksuruoka.fin toimitusjohtaja Juhani Järvensivu.

Böckelman sanoo, että Matsmart näkee itsensä täydentäjänä vakiintuneille kauppaketjuille, ei niinkään haastajana tai vaihtoehtona. Hänen mukaan ruokahävikin kutistamisen tarpeesta kertoo se, että kolmasosa maailmassa tuotetusta ruoasta ei päädy koskaan lautaselle eli syödyksi.

Pandemia ollut hyödyksi

Pääekonomisti Kurjenojan mukaan hävikkiruokakauppa on ilman muuta hyötynyt pandemia-ajasta.

–  Tosin hävikkiruokayhtiöt olivat tekemässä tuloaan jo ennen koronan puhkeamista. Pandemia vielä antoi niille lisävauhtia. Lähtötilanne oli hyvä, koska näiden yritysten digitaaliset kanavat olivat jo valmiiksi kunnossa: ne pystyivät vastaamaan kysyntään heti.

Kasvu on ollut ripeää. Kun Matsmartin liikevaihto oli Suomessa vuonna 2017 noin 720 000 euroa, se oli vuonna 2020 noussut noin yhdeksään miljoonaan euroon.

–  Fiksuruoka.fin liikevaihto oli 12 miljoonaa euroa vuonna 2020. Käytännössä pistimme toiminnan käyntiin keväällä 2017, kertoo Järvensivu.

Ruotsalaislähtöinen Matsmart on laajentanut toimintaansa myös Tanskaan ja Saksaan. Fiksuruoka.fi puolestaan on juuri aloittanut Hollannissa.

–  Siellä ja suunnitteilla olevissa muissa ulkomaantoiminnoissa käytämme nimeä Foodello, Järvensivu lisää.

Yrityksen kotimaisen asiakaskunnan määräksi hän ilmoittaa noin 250 000.

–  Suomalaiset ovat ottaneet palvelun vastaan tosi paljon paremmin kuin osasimme kuvitella tai toivoa. Mutta vastuullisuus on ylipäänsä iso megatrendi, samoin ruokahävikin vähentäminen osana sitä.

Järvensivu kuitenkin myöntää, että tuotteen edullinen hinta on sekin tärkeä osa yrityksen verkkokaupan vetovoimaa.

Isotkin mukana talkoissa

SOK:n verkkokaupan myyntipäällikkö Matti Torniainen luonnehtii S-ryhmän käytänteitä hävikin pienentämiseksi kattaviksi. Niihin lukeutuvat hänen mukaansa pitkälle kehitetty menekin ennustaminen sekä 30 ja 60 prosentin alennukset tuotteille, joiden päiväys on menossa umpeen. Lisäksi menee tuotelahjoituksia hyväntekeväisyyteen.

–  Emme ole tämän lisäksi lähteneet myymään hävikkituotteita verkkokaupassa.

Hävikkiruokayhtiöt välittävät lämpimässä säilyviä ruokia, joten niiden tarjontaan ei sisälly kylmätuotteita tai pakasteita. Torniainen muistuttaakin toimijoiden eroista.

–  Meillä myynnistä suuri osa on tuoretuotteita kuten hedelmiä ja vihanneksia, lihaa, kalaa sekä palvelutorin tai leipomon tuoretuotteita ja valmisruokaa.

Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske painottaa, että mitä enemmän ruokahävikkiä kyetään vähentämään, sen parempi.

–  Myös me K-ryhmässä otamme elintarviketeollisuudelta vastaan viimeistä päivää lähestyviä tuote-eriä, millä voidaan pienentää hävikkiä. Lisäksi meillä on kasvava valikoima tuotteita, joissa hyödynnetään esimerkiksi hedelmien ja vihannesten varastoinnissa syntyvää ajoittaista hävikkiä.

Jäske muistuttaa, että Keskon keskusvaraston hevi-hävikistä tehdäänkin Hyvis-mehua. Syksyllä lanseerattiin Suomen ensimmäinen hävikkiglögi Hyvis-brändillä.

–  Verkkokaupan osalta asiakas voi lisätietokentässä halutessaan toivoa ostoslistallaan olevia tuotteita lyhyillä päiväyksillä. Myös edellä mainittuja hävikkituotteita, esimerkiksi Hyvis-mehua, voi tilata kaupoista joiden valikoimista se löytyy.