Elintarviketeollisuus käyttää lukemattomia määriä erilaisia makeuttajia, joiden nimet saattavat hämmentää kuluttajaa. Tiedätkö mitä erikoisten nimien taakse kätkeytyy?
Ravitsemussuositusten mukaan sokeria mukaan suositeltava ruokavalio sisältää vain vähän sokeria. Sokerin korvaajana käytetään sokerialkoholeja, makeutusaineita ja tärkkelysmakeuttajia. Nämä makeuttajat kilpailevat keskenään sekä energiasisällöllään että makeudellaan.
Sokerit
Sokeria esiintyy luonnostaan monissa elintarvikkeissa, kuten hedelmissä, vihanneksissa ja maidossa. Sokerit luokitellaan elintarviketeollisuudessa valmistusaineiksi.
Tavallista sokeria eli sakkaroosia valmistetaan sokeriruo’osta tai sokerijuurikkaasta uuttamalla.
Rypälesokeri eli glukoosi on luonnon yleisin sokeri, jota syntyy kasvien yhteyttämisen tuloksena. Glukoosia valmistetaan teollisesti hajottamalla eri viljalajien ja perunan tärkkelystä.
Fruktoosia eli hedelmäsokeria löytyy luonnostaan hedelmistä ja marjoista. Se on luonnosta peräisin olevista sokereista makein. Ihminen maistaa fruktoosin noin kaksi kertaa tavallista sokeria makeampana, jolloin ruokiin ja juomiin saadaan makeutta vähemmillä kaloreilla. Fruktoosi nostaa veren sokeriarvoja hitaammin kuin tavallinen sokeri.
Laktoosia eli maitosokeria löytyy maitotuotteista. Maltoosi eli mallassokeri on puolestaan oluen valmistuksessa alkoholiksi käyvä sokeri.
Monet makeutusaineena käytetyt tuotteet, kuten hunaja ja siirappi, ovat tavallisen sokerin, fruktoosin ja glukoosin sekoituksia. Agave-kaktuksen nektarista valmistettu luonnollinen makeuttaja koostuu lähes kokonaan fruktoosista. puolestaan valmistetaan vaahterapuiden mahlasta.
