Uutuuskirja kokoaa yhteen suomalaisten rakkaimmat ruokamuistot ja suomalaisen ruokakulttuurin muutokset. Teos tarjoaa mielenkiintoista tietoa esimerkiksi pizzan asettumisesta Suomeen.
S-ryhmä julkaisi lokakuun alussa suomalaisen ruokakulttuurin yli 400-sivuisen suurteoksen, Ruoka-Kalevalan. Tuore teos on oodi suomalaiselle ruoalle ja suomalaisten rakkaimmille makumuistoille. Ruokapöydissämme paikkansa vakiinnuttanut italiantuliainen, pizza, herättää monessa uuninlämpöisiä muistoja.
Näin pizza tuli Suomeen
Suomalaiset tutustuivat pizzaan verrattain hitaasti: läpi 1960-luvun Suomessa toimi vain kaksi pizzeriaa, toinen Haminassa ja toinen Lappeenrannassa. Aluksi eksoottiselta tuntunut ruokalaji levisi 70-luvulla suomalaisten sydämiin ja makumieltymyksiin niin nopeasti, että se herätti pohtimaan kulttuurillisia syitä menestyksen takana. Joidenkin arvioiden mukaan pizza muistutti kansalaisia etäisesti karjalanpiirakasta.
– Muistan, kun evakkomummoni Karjalasta söi ensimmäisen kerran ”pipsaa” ja ihastui siihen niin, että alkoi valmistamaan sitä itsekin meille lapsille, kertoo yksi makumuiston lähettäjä.
Karjalanpiirakkaa ja pizzaa yhdistääkin useampi seikka. Ensinnäkin, alkuperäiset karjalanpiirakat eivät aina mahtuneet kämmenelle, vaan ne saattoivat olla suuria ja pyöreähköjä – kuten pizzatkin. Toisekseen, molemmat suolaiset herkut olivat alun perin köyhän kansan ruokaa. Lisäksi ruokalajien valmistusmenetelmät ovat samankaltaiset, sillä pizza paistetaan kiviuunissa, piirakat leivinuunissa. Molempien menetelmien ihanteellinen päämäärä on luoda ohut ja rapea taikinakuori. Myös periaate sekä pizzan että karjalanpiirakan takana on sama: taikinapohja täytetään muilla ruoka-aineilla.