Uutuuskirja kokoaa yhteen suomalaisten rakkaimmat ruokamuistot. Teoksessa muistellaan muun muassa menneiden vuosikymmenten suosikkiruokaa, makaronivelliä.
S-ryhmä julkaisi perjantaina suomalaisen ruokakulttuurin yli 400-sivuisen suurteoksen, Ruoka-Kalevalan. Tuore teos on oodi suomalaiselle ruoalle ja suomalaisten rakkaimmille makumuistoille.
S-ryhmän, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Marttaliiton toukokuussa 2016 käynnistämä jättihanke toteutettiin yhdessä suomalaisten kanssa. Ruokakalevala.fi-sivuston ja Marttojen keräyksen tuloksena saatiin taltioitua tuhansittain suomalaisten rakkaimpia makumuistoja.
Ruoka-Kalevala-teoksessa muistellaan muun muassa, miten makaronit ja erityisesti makaronivelli rantautui suomalaisten ruokapöytään.
Putkimakaronista makaronivelliin
Makaroni tuli alun perin Suomeen naapuristamme Ruotsista. Makaronilaatikkoa tiedetään tarjotun hämäläisessä pitopöydässä jo 1800-luvun puolivälissä. Tuolloin makaronilaatikko oli kuitenkin lihatonta ja muistutti tyyliltään enemmän perinteisiä joululaatikoita, peruna- tai lanttulaatikkoa. Myös makaroni oli erilaista: se oli pitkää putkimakaronia.
Ennen kuin makaronilaatikosta tuli suosikkiruoka 1900-luvulla, siitä jalostettiin velliruoka: makaronivelli. Se oli käytännössä lämpimässä maidossa keitettyä makaronia, suolaa ja mahdollisesti voita.
Makaronivellin reseptejä löytyy jo 1930-luvulla julkaistuissa keittokirjoissa, mutta koska siihen tarvittiin teollisesti tuotettuja makaroneja, se yleistyi koko kansan ruoaksi 1950-luvulla. Koko kansan ruoka ei ole liioittelua, sillä makaronivelliä söivät niin työväki kuin toimihenkilöt, ja sitä saatettiin tarjota lounaaksi tai päivälliseksi, joskus jälkiruoaksikin. Kouluruokana sitä tarjottiin kolmella vuosikymmenellä, 1940–1960-luvuilla.