Proteiinia saa ruokavalioonsa monista eri lähteistä, mutta millaisia proteiineja kannattaisi syödä?
Huomenta Suomessa keskusteltiin keskiviikkona erilaisista proteiininlähteistä. MTV Uutiset vieraili ensi vuonna Kirkkonummelle valmistuvassa tehtaassa, jossa tehdään elintarviketeollisuuden sivuvirroista Pekilo-nimistä sieniproteiinia.
– Yksi Pekilo-proteiinin hienoja ominaisuuksia on, ettei se juuri maistu miltään. Siitä ruokateollisuus tykkää, koska kasviproteiineissa on yleensä pahoja sivumakuja, joita joudutaan peittelemään, kertoo Eniferin toimitusjohtaja Simo Ellilä.
Lue myös: Juotko kahvia ruoan jälkeen? Ei kannata – Pippa Laukka kertoo syyn
Ravitsemusterapeutti kertoo kasviproteiinien hyödyt ja haitat
Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen pitää suomalaista proteiini-innovaatiota tervetulleena lisänä. Partasen mukaan monilla on kasviproteiinien terveellisyydestä tai epätervellisyydestä vääriä uskomuksia.
– Moni ajattelee, että prosessointi on epäterveellistä ja liha olisi prosessoimatonta. Mutta usein lihakin prosessoidaan, varsinkin jos tehdään jotain pekonia tai makkaraa. Ne ovat prosessoituja tuotteita, joissa haitat ovat yleensä suurempia.
Partasen mukaan monissa tällä hetkellä markkinoilla olevissa kasviproteiinivalmisteissa haittana on suola. Monet tuotteet ovat todella suolapitoisia. Ravitsemusterapeutti suosittelee tutkimaan paketista suolamäärän tarkkaan, ja jos suolapitoisuus on valmiiksi korkea, ei valmistettavaan ruokaan kannata lisätä suolaa ollenkaan.
– Korkean suolapitoisuuden katsoisin haittana. Muuten prosessointia en pidä haittana.
Kaikista ylivertaisin proteiininlähde?
Mikä sitten on ravitsemusterapeutin mukaan kaikista ylivertaisin proteiininlähde?
– Aina sanon monessakin asiassa, että sekakäyttö on sallittua. Myös proteiininlähteissä, Partanen naurahtaa.
Hän muistuttaa, että syksyn aikana todennäköisesti julkaistaan uudet ravitsemussuositukset, joissa suositellaan edelleen punaisen lihan käyttömäärän vähentämistä. Ravitsemussuosituksia ohjataan yhä enemmän kasviproteiinien suuntaan.
Partanen suosittelee: Lisää palkokasveja ruokavalioon
Partasen mukaan uusissa ravitsemussuosituksissa tullaan myös puhumaan enemmän palkokasveista.
– On väläytelty, että tulisi jopa suositus, että palkokasveja tulisi syödä noin 100 grammaa päivässä. Herneitä, papuja, linssejä…
Kasviproteiinien etu on se, että niistä saadaan yleensä myös kuitua. Lihassa kuitua ei ole ollenkaan ja rasvan laatu on kasviproteiineja huonompi.
– Ainut asia, missä kasviproteiinit häviävät, on rauta.
Moni herkkävatsainen kokee palkokasvit sopimattomiksi ruokavalioonsa. Partasen mukaan palkokasveja voi kuitenkin syödä niin, etteivät ne aiheuta vatsaoireita.