Jotkut sanovat olevansa aamuisin kahvi-ihmisiä, toiset taas hörppivät mieluummin esimerkiksi vihreää teetä. Tutkijat ovat nyt löytäneet yhden mahdollisen syyn ihmisen ruoka- ja juomapreferensseille.
Se, pidätkö enemmän kahvista vai teestä voi tuoreen tutkimuksen mukaan riippua geeneistäsi. Geenien ja ruoka- sekä juomamieltymyksen yhteyttä tutkittiin Japanissa Osakan yliopiston sekä Riken Center for Intergrative Medical Sciences IMS:n tutkimuksessa. Tutkimukseen osallistui yli 160 000 ihmistä Japanissa.
Tutkimuksissa löytyi geneettinen linkki 13 ruokavaliomieltymykseen, kuten esimerkiksi alkoholijuomiin. Lisäksi geeniyhteys huomattiin myös joihinkin sairauksiin, kuten syöpiin ja diabetekseen.
– Jo aiemmin tiesimme ”olet mitä syöt” -sanonnan pitävän paikkansa. Nyt tiedämme myös, että se mitä olemme, määrittää sen, mitä syömme, tutkija ja Osakan yliopiston professori Yukinori Okada sanoo.
Tutkimuksessa käytettiin vuonna 2003 perustetun BioBank Japan -projektin dataa. Projektin tarkoituksena on kerätä DNA:ta ja dataa ihmisten elintavoista, jotta tulevaisuudessa voitaisiin kehitellä entistä henkilökohtaisempia lääkkeitä.
Jos sinulta löytyy kitkerien makujen geenivariantti, pidät luultavasti kahvista
Tutkimuksessa löydettiin yhteensä yhdeksän geenitekijää, jotka olivat yhteydessä kahvin, teen, alkoholin, jogurtin, juuston, fermentoitujen soijapapujen, tofun, kalan, vihannesten ja lihan syömiseen. Erään geenivariantin havaittiin olevan yhteydessä kykyyn maistaa kitkeriä makuja. Ne ihmiset, joilta kyseinen geenivariantti puuttui kuluttivat vain vähän tai ei ollenkaan alkoholia. Kalaa, tofua ja vihanneksia enemmän syövillä ihmisillä havaittiin sen sijaan geenivariantti, jonka avulla he maistoivat paremmin umamin.
Koska tutkittavat henkilöt koostuivat pelkästään japanilaisista, tulokset eivät välttämättä päde globaalisti. Samantyylisiä tutkimustuloksia on kuitekin saatu aiemmin myös eurooppalaisista tutkimuksista. Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa muun muassa löydettiin geenireseptori, joka vaikuttaa ihmisen kykyyn maistaa kitkeriä makuja. Ne ihmiset, jotka kokivat kahvin maun kitkeränä, pitivät siitä enemmän kuin ne, jotka eivät maistaneet kitkeryyttä vahvasti. Tutkimuksessa ei kuitenkaan otettu huomioon ympäristötekijöitä, kuten asuinympäristöä, sosioekonomista asemaa tai kulttuuria. Esimerkiksi iällä, perheen ruokailutottumuksilla ja omilla tuloilla on suuri merkitys siihen, minkälaista ruokaa syömme.
– Nämä tekijät voivat vaikuttaa geenejä enemmän joissan tapauksissa, Massachusettsin Tufts-yliopiston ravitsemus- ja geenitieteiden yksikön johtaja José Ordovás muistuttaa.
Geneettisen alttiuden ja ruokavalintojen yhteys vaatii vielä lisätutkimusta. Geenitutkimustieto voi olla hyödyksi esimerkiksi alkoholismin ennaltaehkäisyssä.
Lähde: CBS Global