Jopa 41 prosenttia kaupoista narahti – tehovalvonta paljasti vaakahuijauksen Suomessa?

Punnitus vaaka kauppa kaali
Kuvistuskuva: Kuvan kauppa ei liity tapaukseen.

Tukesin ja AVItin tehovalvonnassa paljastui, että kauppojen elintarvikkeisiin tarkoitetut punnitusvaa'at eivät aina ole sitä mitä pitäisivät.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja aluehallintovirastot (AVIt) ovat tänä vuonna valvoneet tehostetusti erikoisliikkeiden vaakoja. Tarkastuksilla on tutkittu, ovatko vaa’at säädösten mukaisia.

Tyypillisin puute on vaa’an varmennuksen vanhentuminen, mutta myös kaupalliseen käyttöön soveltumattomia vaakoja löytyi paljon tavanomaista enemmän. Vaa'an varmennus on sekä myyjän että asiakkaan etu ja takaa, että punnitustulokseen voidaan luottaa.

Tutkinnassa 700 kauppaa – 41 prosenttia kaupoista narahti

Tukesin ja AVIen tarkastuksen kohteena oli noin 700 kauppaa, joissa havaituista vaaoista 41 prosentissa oli huomautettavaa.

Kaupankäynnissä on tuotteiden punnitsemiseen käytettävä varmennettua vaakaa silloin, kun tuote punnitaan hinnan määritystä varten. Käyttämällä asianmukaisesti varmennettua vaakaa myyjä ja ostaja varmistuvat, että punnitustulokseen voi luottaa. Kolmen vuoden välein tehtävässä määräaikaisessa varmennuksessa tarkastuslaitos tarkistaa, että vaaka toimii edelleen luotettavasti. Varmennettua vaakaa on käytettävä myös, kun pakkaaja tarkistaa pakkausten sisällön määrän.

Erikoisliikkeiden vaaoissa tavallista enemmän puutteita

Tarkastusten perusteella puutteellisia vaakoja on erikoisliikkeissä enemmän kuin muissa kaupoissa. Kausimyynnin tarkastetuista vaaoista 41 prosenttia oli säädösten vastaisia, kun taas vuonna 2013 tarkastetuista päivittäistavarakauppojen vaaoista säädösten vastaisia oli 11 prosenttia. Tavallisin puute oli varmennuksen vanhentuminen.

Kausituotteiden myynnissä käytetään myös muuta kaupankäyntiä yleisemmin varmennuskelvottomia vaakoja, esimerkiksi tavallisia keittiövaakoja. Tällaisia vaakoja oli peräti 15 prosenttia tarkistetuista vaaoista, kun vuonna 2013 vastaava luku muun kaupankäynnin osalta oli vain yksi prosentti.

– Päivittäistavarakauppaan verrattuna pienien erikoisliikkeiden vaaoista löytyi puutteita enemmän. Varmennusten puutteet voivat johtua tietämättömyydestä, turvallisuusinsinööri Reino Rinnemaa Tukesista kertoo.

– Määräaikaisvarmennukset jäävät tekemättä, tai tuotteiden punnitukseen käytetään keittiövaakaa. Talousvaakoja ei ole tarkoitettu kaupalliseen käyttöön, eikä niiden kestävyyttä, luotettavuutta tai tarkkuutta ole testattu vaatimusten mukaisesti, kuten kaupankäyntiin tarkoitetuilla varmennuskelpoisilla vaaoilla. Asiallisesti toimivat yrittäjät kärsivät, kun osa ei toimi lain edellyttämällä tavalla, Rinnemaa jatkaa.

Tarkastusten yhteydessä aluehallintovirastot ovat valvoneet myös hintamerkintöjä. Yleisin puute oli, ettei yksikköhintaa, eli esimerkiksi kilo- tai litrahintaa, ollut merkitty.

Lähde: Tukes

Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat

    • masterchef2 (002)
      MasterChef Suomi

      MasterChef-keittiön valtaavat amatöörikokit! Satojen hakijoiden joukosta valitut, Suomen parhaat kotikokkaajat havittelevat liekinkuumaa MasterChef Suomi -arvonimeä ja 10.000 euron rahapalkintoa. Riittävätkö taidot kelloa vastaan kokatessa miellyttämään tuomaristoa? Uudella kaudella Kape Aihisen seuraksi tuomarikolmikkoon liittyy kaksi huippukokkia, Henri Alén sekä vaikuttavan kansainvälisen uran luonut Helena Puolakka.