Haastaa kohta jo perunan: Suomalaisesta proteiinipommista povataan entistä suurempaa hittiä

Kotimaiset kasviproteiinit ovat tulleet viimeisen vuoden aikana vahvasti kuluttajien tietoisuuteen, ja kauppojen hyllyille on ilmestynyt paljon uusia tuotteita, joissa keskeisenä raaka-aineena on käytetty kasviperäisiä proteiineja. Ulkomaisia kasviproteiineja korvaavat pääasiassa härkäpapuun, herneeseen ja kauraan pohjautuvat tuotteet. Lisäksi kotimaisten kasviproteiininen valikoimaa monipuolistavat hamppu ja pellava.

Härkäpavun suosio kasvaa

Tärkeimmät Suomessa viljeltävät palkoviljat ovat herne ja härkäpapu, joita käytetään sekä ihmisten ravinnoksi, että eläinten rehuksi. Noin 95 prosenttia viljellystä härkäpavusta ja herneestä käytetään eläinten rehuksi ja loput sadosta menee elintarvikekäyttöön.

Härkäpapu on vanha viljelykasvi, jota on Suomessakin viljelty jo 1200-luvulta alkaen. Hernekasvien sukuun kuuluvan härkäpavun nousu uudelleen suomalaisten tietoisuuteen ja merkittäväksi peltokasviksi alkoi noin kymmenen vuotta sitten. Härkäpavun viljelyala ja satomäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Viime vuonna härkäpapua tuotettiin lähes 39 miljoonaa kiloa. Härkäpavun viljelyala lähenee jo perunan viljelyalaa, sillä perunaa viljeltiin viime vuonna 22 000 ja härkäpapua lähes 17 000 hehtaarilla, mikä on 24 prosenttia enemmän kuin aikaisempana vuonna.

Herneen viljely on myös tasaisessa nousussa, ja viime vuonna sitä viljeltiin reilut 23 miljoonaa kiloa 10 000 hehtaarin alueella.

Lisää kotimaisia kasviproteiineja kaupan valikoimiin

Kotimaisista kasviproteiineista valmistetut elintarvikkeet ovat lisääntyneet huomattavasti. Uusien raaka-aineiden hyödyntäminen ja uudenlaisten tuotteiden saaminen markkinoille vaatii kuitenkin innovatiivisuutta ja paljon tuotekehitystyötä.

Verso Food Oy kehittää ja tuottaa elintarvikkeita, joiden pääraaka-aineena on härkäpapu. Toimitusjohtaja Tarja Ollila näkee ennakkoluulottomuuden tuotekehitystyön tärkeimmäksi tekijäksi vahvan elintarvikeosaamisen lisäksi.

– Emme aseta turhia rajoja itsellemme, kun lähdemme miettimään mitä härkäpavusta voidaan tehdä. Härkäpavussa on paljon potentiaalia, ja uskon, että siitä riittää tuotekehityksen inspiraatioksi vielä pitkäksi aikaa. Lisäksi on tärkeätä ymmärtää raaka-aineen erityispiirteet ja mitä se vaatii tuotannolta. Onneksi meillä on äärimmäisen vahvaa osaamista tuotekehityksessä. Toimimme myös tiiviissä yhteistyössä elintarvikealan muiden toimijoiden kanssa, Tarja Ollilla toteaa.

Verso Food jalostaa härkäpapua vuodessa reilut 60 000 kiloa, mutta Ollila uskoo määrän nousevan merkittävästi tänä vuonna. Verso Food vie suomalaista härkäpapua myös maailmalle, ja jakelusopimukset on solmittu Ruotsiin ja Norjaan.

– Haluamme käyttää kotimaista härkäpapua, ja tukea siten osaltamme suomalaista maanviljelyä ja teollisuutta. Lisäksi suomalaisten tuotteiden korkea laatu ja puhdas luonto nähdään valtteina vientimarkkinoilla, Ollila toteaa.

Lisää hernetuotteita pakastealtaisiin

Suomen suurimman pakaste-elintarvikkeita tuottavan Apetitin kautta pakastealtaisiin kulkee keskimäärin kolme miljoonaa kiloa hernettä vuosittain.

– Pakasteherneiden kulutus on pysynyt melko samana viime vuodet, mutta kasvava kiinnostus kasvisruokailua kohtaan on kyllä selvästi nähtävissä. Kehitämmekin jatkuvasti uusia tuotteita kasvisraaka-aineista ja teemme tiivistä tutkimusyhteistyötä yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa, Apetitin tuore- ja pakastetuotteista vastaava johtaja Markku Iivonen kertoo.

Sekä herne että härkäpapu sopivat hyvin viljeltäviksi Suomen kasvuolosuhteisiin. Lyhyt mutta valoisa kasvukausi hellii palkokasveja. Herneiden makeus korostuu ja härkäpavun proteiini säilyy laadukkaana.

Lähde: VTT, Luonnonvarakeskus

***