Kasviproteiinien käyttö on lisääntynyt suomalaisten kuluttajien keskuudessa ja elintarviketeollisuudessa uusista innovaatioista kehitetään tuotteita kasvavaan kysyntään.
Kotimaiset kasviproteiinit ovat tulleet viimeisen vuoden aikana vahvasti kuluttajien tietoisuuteen, ja kauppojen hyllyille on ilmestynyt paljon uusia tuotteita, joissa keskeisenä raaka-aineena on käytetty kasviperäisiä proteiineja. Ulkomaisia kasviproteiineja korvaavat pääasiassa härkäpapuun, herneeseen ja kauraan pohjautuvat tuotteet. Lisäksi kotimaisten kasviproteiininen valikoimaa monipuolistavat hamppu ja pellava.
Härkäpavun suosio kasvaa
Tärkeimmät Suomessa viljeltävät palkoviljat ovat herne ja härkäpapu, joita käytetään sekä ihmisten ravinnoksi, että eläinten rehuksi. Noin 95 prosenttia viljellystä härkäpavusta ja herneestä käytetään eläinten rehuksi ja loput sadosta menee elintarvikekäyttöön.
Härkäpapu on vanha viljelykasvi, jota on Suomessakin viljelty jo 1200-luvulta alkaen. Hernekasvien sukuun kuuluvan härkäpavun nousu uudelleen suomalaisten tietoisuuteen ja merkittäväksi peltokasviksi alkoi noin kymmenen vuotta sitten. Härkäpavun viljelyala ja satomäärät ovat kasvaneet tasaisesti. Viime vuonna härkäpapua tuotettiin lähes 39 miljoonaa kiloa. Härkäpavun viljelyala lähenee jo perunan viljelyalaa, sillä perunaa viljeltiin viime vuonna 22 000 ja härkäpapua lähes 17 000 hehtaarilla, mikä on 24 prosenttia enemmän kuin aikaisempana vuonna.
Herneen viljely on myös tasaisessa nousussa, ja viime vuonna sitä viljeltiin reilut 23 miljoonaa kiloa 10 000 hehtaarin alueella.
Lisää kotimaisia kasviproteiineja kaupan valikoimiin
Kotimaisista kasviproteiineista valmistetut elintarvikkeet ovat lisääntyneet huomattavasti. Uusien raaka-aineiden hyödyntäminen ja uudenlaisten tuotteiden saaminen markkinoille vaatii kuitenkin innovatiivisuutta ja paljon tuotekehitystyötä.