Helppo kasvattaa, monikäyttöinen ja proteiinipitoinen – tässäkö tulevaisuuden hittivilja Euroopassa?

Intiassa ja Afrikassa vanhan viljelyperinteen omaava kasvi sopeutuu hyvin Ranskan ilmastoon. Kasvi on nimeltään durra, tarkemmin kirjodurra.

Ranskassa durraa tuotettiin 244 000 tonnia vuonna 2016 ja vuonna 2021 määrä oli noussut 400 000 tonniin.

Ilmastonmuutos kannustaa hyödyntämään uusia kasvilajeja tulevaisuuden viljelmillä, kun ilmiön seuraukset ulottuvat myös maanviljelykseen lämpenevien säiden myötä.

Lue myös: Halvalla terveellistä ruokaa! Valmisruokahyllystä löytyy todella edullinen aarre: "Jos jossain kannattaa oikaista, niin tässä"

Nopea kasvamaan ja hyvät ravintoarvot

Ranskalainen maanviljelijä Eudes Coutte päätyi viljelemään kirjodurraa neljä vuotta sitten veljensä kanssa. Heidän durrapeltonsa sijaitsevat Saint-Escobillessä Pohjois-Ranskassa, 75 kilometriä Pariisista. Coutten mukaan durraa ei tarvitse siellä edes kastella.

Durra on viljalajina on vaatimaton, eikä se tarvitse paljon vaivannäköä tai vettä ja se suorastaan kaipaa lämpimiä säitä. Kaiken lisäksi se kasvaa nopeasti.

Kasvi on luonnostaan gluteeniton ja se soveltuu käytettäväksi leivässä jauhojen tapaan tai keitettäväksi kuin linssi. Siitä voi myös valmistaa olutta.

Viljan ravintoarvotkin ovat erittäin hyvät, sillä se sisältää runsaasti proteiinia ja kahdeksaa ihmiselle tarpeellista aminohappoa.

Kuulostaa ihanteelliselta viljeltävältä ruokakasvilta kesällä poikkeuksellisesta kuumuudesta kärsineessä Ranskassa. Se onkin erittäin ahkerasti käytetty vilja maailmalla.

Euroopassa durra on vielä melko tuntematon viljakasvi ja päätyy ennemmin eläinten kuin ihmisten ravinnoksi.

Huomisen maataloutta?

– Joudumme ajattelemaan huomisen maataloutta ja sitä, kuinka voimme viljellä ja tuottaa ruokaa ilman massiivista vedenkäyttöä, sanoo Coutte.

Vaikka durra soveltuu kuumissa olosuhteissa kasvatettavaksi, tulee Ranskan poikkeuksellisen kuuma kesä vaikuttamaan tämän vuoden durrasatoon, arvelee Coutte. Hän arvioi sen tippuvan 3–4 tonniin hehtaaria kohti, kun se normaalina vuonna on 5–6 tonnia.

– Tämä ei ole mikään ihmeratkaisu, mutta ratkaisu, joka muiden ratkaisujen kanssa mahdollistaa parantamaan asioita, kuten vähentämään torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä ja ennen kaikkea pohjaveden ja vesivarojen säästämiseen, sanoo Coutte.

Ainoa etu ei ole viljelyn helppous: durran viljely ei myöskään vaadi erillisien koneiden hankintaa. Kasvin korjaamiseen käytetään samanlaista leikkuupuimuria, kuin vehnän ja ohran korjaamisessa. 

Coutten veljekset tekevät kovasti töitä satonsa eteen. Tulevina vuosina he aikovat tehdä yhdeistyötä paikallisten yhteistyökumppaneiden kanssa ja kehittää durraolutta, kasvispihvin ja muita tuotteita.

Lue myös: Viljojen hinnat nousivat rajusti – myös lihan tuottajahinta korkeimmalla tasollaan 2000-luvulla

Lähde: Reuters