Mainos

Eivätkö suomalaiset todella osaa? Kalatiskiltä ostetaan eniten tuontilohta, vaikka parempikin vaihtoehto olisi tarjolla: Nämä kannattaisi napata ostoskoriin

Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tuore kyselytutkimus suomalaisten kuluttajien kalankäytöstä kertoo, miten kaupunkilaiset syövät kalaa. Tutkimuksesta paljastui, ettei esimerkiksi silakkaa ja särkeä osata syödä.

Useiden tutkimusten mukaan suomalaiset haluaisivat syödä enemmän kotimaista kalaa. Tämä halu ei kuitenkaan aina realisoidu ostopäätöksissä. Turun yliopiston Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tuore kyselytutkimus suomalaisten kuluttajien kalankäytöstä selvitti, miten kaupunkilaiset syövät kalaa.

Alihyödynnettyjä kaloja, kuten silakkaa ja särkeä, syödään nykyään vähän. Parhaiten suomalaisille maistuu tuontikala, vaikka kotimaisuutta arvostetaan.

Kuluttajatutkimukseen vastasi 504 osallistujaa. Tutkimus kohdennettiin 18-50 vuotiaisiin kaupunkilaisiin. Tutkimuksessa selvitettiin, keitä alihyödynnetyt kalat kiinnostavat ja mitkä ovat käytön motivaattoreita ja toisaalta esteitä. Tutkimuksen toteutti Aistila Oy ja vastuullisena tutkijana toimi Saara Lundén.

Tuontikalaa käytetään eniten, särkikaloja ei osata käyttä

Tutkimukseen osallistuneet kertoivat käyttävänsä eniten lohta, kirjolohta sekä tonnikalaa. Silakkaa käytti vain 41 prosenttia vastaajista, särkikaloja ainoastaan 11 prosenttia. Näitä kaloja syötiin myös harvoin: useimmat vastaajista kertoivat syövänsä silakkaa tai särkeä harvemmin kuin kuukausittain.

Silakkaa lautaselleen valinneet kertoivat tärkeimmiksi syiksi kotimaisuuden, edullisuuden ja perinteisyyden. Särki valittiin puolestaan kotimaisuuden, vaihtelun ja ympäristöystävällisyyden vuoksi. Tutkimus selvitti myös, miksi näitä kaloja ei valita: tottumattomuus, maku, osaamattomuus ja ruodot olivat syitä, joiden takia silakka tai särkikala jätetään ostamatta.

Tutkimuksen tulosten perusteella silakkaa ja särkeä voisi siis löytyä lautasilta useammin, jos niitä totutaan ja opitaan käyttämään.

– Näiden tulosten pohjalta tutkimuksen ja tuotekehityksen seuraava tehtävä on miettiä, miten vahvistaa kalan käytön motivaattoreita ja toisaalta miten vaimentaa tai poistaa esiin tulleita käytön esteitä ja hidasteita, kommentoi Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksen tutkimusjohtaja Anu Hopia.

Hän nostaa esille myös sen, että ympäristöystävällisyys ei noussut merkittäväksi kriteeriksi kalaa valitessa.

– Eikö ympäristöystävällisyys kiinnosta vai eikö kotimaisen kalan kestävää tuotantotapaa vielä kuluttajien keskuudessa tiedosteta, vastuullinen tutkija Saara Lundén pohtii.

Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja