Ystävänsä hylkäämäksi tullut nainen saattaa kokea samanlaista erotuskaa kuin parisuhteessa jätetyksi tullut.
Ystävyys voi aiheuttaa emotionaalista riippuvuutta. Ystävyyssuhteessa tapahtuvat muutokset tai ystävyyden loppuminen voivat olla naiselle kova kolaus.
Ystävyydelle annetaan usein toissijainen asema parisuhteeseen verrattuna. Ystävyyden merkitys voi kuitenkin korostua, jos nainen elää yksin tai vaikkapa yksinhuoltajana. Ystävyys ja parisuhde muistuttavat toisiaan, sillä moni kokee parisuhteen loppumisen kaltaista tuskaa esimerkiksi silloin, kun hyvä ystävä alkaa seurustella ja ystävien yhteinen aika vähenee.
On täysin luonnollista, että ystävyys muuttuu elämän varrella. Jotkut ovat sitä mieltä, ettemme voi luottaa siihen että elämässä kaikki pysyy aina samana. Näkökulma kuitenkin vähättelee niitä tunteita, joita ystävän menettämiseen liittyy.
Tunnemme syyllisyyttä tai surua ystävän menettämisestä siitä yksinkertaisesta syystä, että useimmat ystävyyssuhteet ovat meille tärkeitä. Mutta toisin kuin rakkaussuhteen päättymisen tai kuoleman yhteydessä, ystävyyden menettämiseen meillä ei ole olemassa samanlaisia sääntöjä ja tapoja, joita yleisesti noudatetaan. Siksi olomme tuntuu niin orvolta.
Ystävästä etsitään äidinrakkautta
Naisten välinen ystävyys voi olla hyvinkin intensiivistä. Ystävyyssuhteisiin sisältyy yhteensulautumista, joten ystävä toimii melkein kuin itsen osana. Ajan, harrastusten, pyrkimysten, ilon ja tuskan jakaminen toisen kanssa muuttaa yksilöllisen sisäisen tyhjyydentunteen yhteen juurtuneisuuden ja yhteisyyden tunteeksi.
Läheinen ystävyyssuhde voi muistuttaa myös äiti-tytär-suhdetta. Niinpä ystävät saattavat tiedostamattaan odottaa toisen korvaavan hänelle niitä läheisen suhteen puolia, jotka ovat jääneet äitisuhteessa kokematta. Jotkut voivat kokea saavansa vain ystävältään tukea ja rohkaisua, joten ystävyyden katkeaminen koetaan kovana kolauksena. Menetys voi muistuttaa äidin kanssa kokemansa ja kaipaamansa läheisyyden ja intiimiyden menettämistä.
