Sellukartellista epäiltyjä suomalaisia metsäyhtiöitä voi uhata jopa satojen miljoonien eurojen sakot. Kilpailu- ja kuluttajaviraston asiantuntijan mukaan nykylain mahdollistamat sanktiot eivät ole riittäviä.
Eilen suomalaiset metsäjätit Metsä Group, Stora Enso ja UPM joutuivat Euroopan komission yllätystarkastuksen kohteeksi. Yhtiöitä epäillään sellukartellista yhdessä muiden eurooppalaisten yhtiöiden kanssa.
Suomessa kartelleista voi seurata vain seuraamusmaksu eli sakkoa, jonka enimmäismäärä on kymmenen prosenttia yhtiön liikevaihdosta.
Metsäjättien tilanteessa puhutaan kymmenistä, ellei sadoista miljoonista euroista.
Kartellilla saavutettava taloudellinen hyöty voi olla sanktioihin verrattuna suurempi.
– Jos on esimerkiksi koko valtakunnan jonkun alan markkinat jaettu kilpailijoiden kesken, ja sitten kartelli onnistuu korottamaan hintatasoaan 20–30 prosenttia tai pahimmillaan enemmänkin, kertoo Kilpailu- ja kuluttajaviraston kartellivalvonnan päällikkö Antti Norkela.
– Vuotuisesta miljardin liikevaihdosta 20-30 prosenttia ylimääräistä on aika paljon, Norkela jatkaa.
Takaisin rikoslakiin?
Suomessa kartellit poistettiin rikoslaista 90-luvun alussa. Jos kartelli laskettaisiin rikokseksi, tekijät eli esimerkiksi yrityksen toimiva johto voitaisiin vaatia henkilökohtaisesti vastuuseen, mikä voisi Norkelan mukaan toimia nykyistä parempana pelotteena.