"Markkinahäirikkö Onnibus on ostettu hiljaiseksi" – alkavatko bussi- ja junaliikenteen hinnat nousta jälleen?

Kauppalehden kolumnissaan Gustafsson kysyy, "mikä on se taloudellisen petoksen muoto, josta tekijä ei Suomessa joudu oikeuteen".

Vastaus on kartelli, joihin puuttuminen ei ole Suomessa ihan yksinkertaista.

Esimerkkinä Gustafsson käyttää bussiliikennettä, Markkinaoikeus vahvisti Kilpailu- ja kuluttavirasto KKV:n selvitysten perusteella bussiliikennekartellin olemassaolon viime joulukuussa.

– KKV:n ehdotusta kartelliosapuolten yhteenlasketusta 38 miljoonan euron seuraamusmaksusta oikeus ei kuitenkaan hyväksynyt. Se pudotti maksun 1,1 miljoonaan euroon, eli langetti kaikille kartellissa olleille 11 yhtiölle liikevaihdosta riippumattoman tasasuuruisen 100 000 euron korvauksen, Gustafsson kirjoittaa.

Yhtiöt ja KKV ovat molemmat valittaneet päätöksestä KHO:een, joka parhaillaan käsittelee asiaa.

– Varmaa kuitenkin on, että lainsäädäntö, joka johtaa liian alhaisiin seuraamusmaksuihin, ei toimi riittävänä pelotteena kartelleissa. Sakon pitäisi olla niin iso, että se tekee tyhjäksi kartellista saadun edun.

Kilpailu- ja kuluttajavirasto ei saa tutkia Onnibus-kauppaa

Bussiliikenteen hintojen laskusta on pitkälti kiittäminen Onnibusia, joka päätyi hiljattain markkinajohtaja Koiviston Auton haltuun.

– Kun markkinahäirikkö on nyt ostettu hiljaiseksi, pelkona on, että bussi- ja junaliikenteen hinnat alkavat taas nousta, Gustafsson kirjoittaa.

KKV ei saa tutkia kyseistä kauppaa, koska lain mukaan yrityskaupan osapuolten yhteisen liikevaihdon täytyy ylittää 350 miljoonaa euroa, ennen kuin viranomainen voi ottaa kaupan tutkittavakseen.

Koiviston Auton ja Onnibusin yhteinen liikevaihto jää tuon rajan alle.

– Viranomaisella pitäisi olla oikeus vapaammin päättää, mitä kauppoja se ottaa tutkittavakseen. Onnibus-kauppa ei suinkaan ole ainoa lajissaan, kansliapäällikkö kirjoittaa.