Analyytikko: Ammattiliittojen kanta Koneen mahdolliseen Thyssenkrupp-kauppaan melkoinen uhkakuva – viranomaisetkin vahtivat Suomen historian suurinta yrityskauppaa

Ammattiliitoilla on Saksassa vahva asema yritysten hallintoneuvostoissa. Vesolan mukaan tiettävästi pari Thyssenkruppin tehdasta Saksassa on tappiollisia, minkä vuoksi siellä pitäisi saneerata.

–  Kyse on siitä, millaisen ammattiliitoille hyväksymiskelpoisen tarjouksen Kone pystyy tekemään työpaikkojen säilyvyyden suhteen. Siinä on aika iso kysymysmerkki vielä, Vesola sanoo.

Hinta voi vielä nousta

Kone vahvisti tiistaina mediatiedot, että yhtiö on tehnyt ei-sitovan tarjouksen Thyssenkruppin hissiliiketoiminnoista. Koneen mukaan hinta on kohtalaisen lähellä medioissa esiintynyttä 17 miljardia euroa. Tällä hinnalla kauppa olisi Suomen kaikkien aikojen suurin yrityskauppa.

Vesolan mukaan hinta on siinä haarukassa, mitä on ennakoitu. Thyssenkruppin hissiliiketoimintojen osto kiinnostaa kuitenkin muun muassa suuria pääomasijoittajia, joten hinta saattaa vielä nousta.

–  Jos jäisi tuohon, se olisi Koneen kannalta kohtuullinen. Jos se menee lähemmäksi 20:tä miljardia euroa, se olisi aika yläkantissa, hän laskee.

Hinnan noustessa Koneen pitäisi kertoa isoista synergioista nopealla aikataululla, Vesola miettii.

–  Myyjällä on tarve saada kaikki rahat irti oman taloudellisen tilanteensa vuoksi. Siellä yksikin miljardi on iso raha, vaikka se on prosenteissa pieni, hän kertoo.

Kilpailuviranomaiset löytäisivät huomautettavaa

Kone on perustellut tarjoustaan muun muassa sillä, että yhtiöiden liiketoiminnot täydentäisivät toisiaan maantietieteellisesti erinomaisesti.

–  Thyssen on vahva Pohjois-Amerikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Mikä siinä on hauskaa, Kone aikoinaan möi Thyssenille omat Latinalaisen Amerikan toimintonsa. Nyt ne palaisivat saman katon alle, Vesola sanoo.

Kone on puolestaan vahva Aasiassa, erityisesti Kiinassa. Yhdistymisen kautta saataisiin tiheämpi maailmanlaajuinen peitto.

Ammattiliittojen lisäksi hankaluuksia saattaa tulla kilpailuviranomaisten taholta. Vesola odottaa, että kauppa käydään hyvin tarkasti läpi.

–  Ainakin Euroopassa löytyisi huomautettavaa. Eri lähteiden mukaan tähän on jo varauduttu, hän kertoo.

Vesolan mukaan Koneen partnerina oleva pääomasijoittaja CVC voisi ostaa niitä Thyssenkruppin Euroopan-liiketoimintoja, joiden siirtymistä Koneen omistukseen kilpailuviranomaiset eivät hyväksyisi.

Koneen ja Thyssenkruppin suurimmat kilpailijat ovat yhdysvaltalainen Otis ja sveitsiläinen Schindler.

Ulkomaisen omistuksen osuus saattaa nousta

Kone voisi ostaa Thyssenkruppin hissitoiminnot käteisellä tai käteisen ja osakkeiden yhdistelmällä. Tällöin Kone järjestäisi Thyssenkruppin omistajille suunnatun osakeannin.

Kone on täysin nettovelaton yhtiö. Rahavirta oli viime vuonna noin 1,5 miljardia euroa ja oikaistu liikevoitto oli 1,2 miljardia euroa.

Kone on tukevasti Herlinien näpeissä A-osakesarjan ansiosta. Sijoittajille tarkoitettu pörssinoteeratun B-osakesarjan omistus jakautuu niin, että 53 prosenttia osakkeista on ulkomaisessa omistuksessa. Mahdollinen suunnattu osakeanti lisäisi tuntuvasti ulkomaalaisten osuutta.

–  Mitä se haittaisi, kysyy Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Suomalaisille suuryrityksille on tyypillistä, että niiden omistuksesta on huomattava osa ulkomailla. Muun muassa Nokiassa kotimaisen omistuksen osuus on häviävän pieni.

Voisi turvata työpaikkoja Suomessa

Kangasharju arvioi, ettei mahdollinen yrityskauppa toisi suoraan työpaikkoja Suomeen. Vaikutukset olisivat välillisiä.

–  Voisi kuvitella, että jos uuden firman markkina-asema on varmempi ja parempi, se turvaisi työpaikkoja Suomessa, Kangasharju sanoo.

Hän pohtii, että mahdollisen yrityskaupan jälkeen tutkimusta ja tuotekehittelyä keskitettäisiin enemmän Suomeen. Hän korostaa, että kysymys on arvailusta.

Kangasharju huomauttaa kuitenkin, että Suomessa pienenä reunamaana on tällaisissa yrityskaupoissa vaarana, että toimintoja keskitetään lähemmäksi markkinoita.