Yrityksissä pidetään nuorten oppisopimuskoulutusta liian kalliina. Elinkeinoelämän keskusliiton kyselystä selviää, että yritysten mielestä opiskelijalle tulisi voida maksaa osaamiseen perustuvaa palkkaa. Tämä koskisi erityisesti vailla perusasteen tutkintoa olevia nuoria, joilla ei ole alan työkokemusta.
23-vuotias Jimi Päivänen aloitti oppisopimuskoulutuksen puoli vuotta sitten Voimisteluseura Helsingissä. Opiskeluja on jäljellä puolitoista vuotta.
– Työskentelin jo aikaisemmin täällä valmentajana ja minulle tarjottiin samalla mahdollisuutta saada koulutus siinä samalla, Päivänen kertoo.
Samoin kävi 17-vuotiaan Alexandra Kivisen kohdalla.
– Opiskelu on todella monipuolista. Ensimmäinen vuosi oli aluksi rankka, sillä olin käynyt vain peruskoulun tätä ennen, Kivinen sanoo.
Molemmat valmistuvat liikuntaneuvojiksi kahden vuoden opiskelun jälkeen.
Palkkaa osaamisen mukaan?
Oppisopimusten käyttö on yleisintä suuryrityksissä. Opiskelijat ovat tyypillisesti yrityksen omaa henkilökuntaa, jonka osaamista kehitetään oppisopimuksen avulla.
Oppisopimusopiskelijan palkka määräytyy alan työehtosopimuksen mukaisesti.
Suomessa pohditaan parhaillaan työssäoppimisen uudistamista. Oppisopimuksen rinnalle on tulossa koulutussopimus, joka mahdollistaa opiskelijan ja työnantajan tutustumisen toisiinsa.
– EK on tehnyt siihen oman ehdotuksena. Lähdemme siitä, että pitäisi olla jakso, josta ihan täyttä palkkaa ei makseta, kun kyseessä on hyvin nuori henkilö, johtaja Riikka Heikinheimo EK:sta kertoo.
– Jos laajamittaisesti halutaan kasvattaa tätä työpaikalla oppimista, niin silloin tällainen uusi malli on tarpeen. Jo nyt on olemassa keinoja, joita yritykset voivat käyttää, mutta ne ovat aika pienimuotoisia.
SAK:n työelämänasioiden johtajan mukaan työnantaja tarvitsee tukea paitsi opiskelijan opetukseen ja ohjaustöihin myös palkkaukseen.
– Meillä on menossa kokeiluja hyvin tuloksin, jossa näille nuorimpien oppisopimusopiskelijoiden työnantajille on maksettu korkeampaa korvausta, kertoo Saana Siekkinen SAK:sta.
– Varmaan olisi hyvä, jos löytäisimme sellaisen alan, joka olisi valmis kokeilemaan palkkausjärjestelmää, joka olisi sidottu siihen, kuinka opinnot etenevät. Kun on suorittanut tutkinnon osia, niin palkka nousee sitä mukaan kokemuksen karttuessa. Sellainen kokeilu voisi olla paikallaan, Siekkinen pohtii.
OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka pitää koulutussopimusta hyvänä asiana.
– Siinä voisi olla määräaikainen, kertaluonteinen jakso, jossa oppija ja työnantaja saisivat tutustua toisiinsa. Se ei olisi silloin työsopimukseen perustuva. Sen jakson jälkeen pitäisi tehdä päätös, pääseekö tämä opiskelija oppisopimukseen vai onko niin, että se ei jatku millään tavalla, Misukka sanoo.
"Saamme hyvät ohjaajat"
Tuula Peters opastaa Alexandraa ja Jimiä töissä.
– Me saamme heistä hyviä ohjaajia. Saamme muokattua heidät sellaisiksi kuin haluamme ja heti hyvin perehdytettyä työympäristöön. He saavat paljon tukea teoriapuolelta ja kasvu työhön tapahtuu tosi hienosti oppisopimuksen kautta, Voimisteluseura Helsingin toiminnanjohtaja Tuula Peters kehuu opiskelijoita.
Peters ei kuitenkaan allekirjoita oppisopimusta, jos ei etukäteen tunne opiskelijaa.
– Haluan pidemmän ajan tutustua heihin. Meille on yksi opiskelija tullut ensin työkokeilun kautta, jonka jälkeen hän tuli meille oppisopimuksella.
Löytyykö Alexandralle ja Jimille töitä valmistumisen jälkeen?
– Näiden kahden kohdalla uskon, että löytyy. Jotain on jo mietittykin, Tuula Peters hymyilee leveästi.