Finnair sai aikaan tällä viikolla vilkkaan keskustelun ilmoittaessaan, ettei se käynnistä koronakriisin vuoksi alkavana kesänä lentojaan viidelle maakuntakentälle. Ilman lentoja jäävät Kajaani, Joensuu, Kemi, Kokkola ja Jyväskylä.
Maakuntien huolia lisää se, että lentotauko saattaa jatkua syksyllä. Finnair lupaa päätöksiä kesän jälkeen. Toistaiseksi paikkakunnat eivät ole syksyn lento-ohjelmassa.
Pahin pelko Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Meri-Lapissa, Keski-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa on lentojen loppuminen kokonaan. Finnair lupaa arvioida lentojen tulevaisuutta kysynnän mukaan.
Moni on sitä mieltä, että Finnair ja lentokenttiä operoiva Finavia ovat jo pitkään pyrkineet vähentämään lentokenttiä ja keskittymään muutamiin paikkakuntiin. Pelätään, että koronan avulla suunnitelma laitetaan nyt toimeksi.
On vaikea ostaa, jos ei ole tarjontaa
Finnair on koronakriisin vuoksi erittäin vaikeassa tilanteessa, kuten koko ala läpi maailman. Yhtiö on paraikaa hakemassa eduskunnalta satoja miljoonia yhtiön pääomittamiseen.
On selvää, että lentoja on vähennetty pahimman kriisin vuoksi. Lentoyhtiön ei pidä lentää, jos ihmiset eivät halua lentää.
Rajoituksia ollaan nyt purkamassa – hitaasti, mutta kuitenkin. On merkkejä siitä, että kansalaiset uskaltautuvat kuluttamaan ja oppivat elämään tautiriskiä minimoiden. Monella on myös kasvava tarve ja halu päästä matkustamaan.
Mutta jos tarjolla ei ole lentoja, ei ole matkustajia. Jos ei ole tarjontaa, kysyntä ohjautuu muualle. On hankala ostaa sellaista, mitä ei ole myynnissä.
Finnair ei ole tavallinen pörssiyhtiö
On tärkeä nähdä, että Finnair ei ole tavallinen yhtiö. Se on valtion enemmistöomistama yritys, jolla on tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä. Vaikka Finnair on pörssiyhtiö, se ei voi väistää laajaa yhteiskunnallista vastuuta omistajilleen.
Finnair on silta Suomesta maailmalle, ja päinvastoin. Se on myös silta Suomen sisällä.
Valtio ei omista Finnairia siksi, että se lennättää aasialaisia Eurooppaan tai eurooppalaisia Aasiaan. Valtio omistaa Finnairia siksi, että syrjäinen Suomi tarvitsee vahvan ja kilpailukykyisen lentoyhtiön, joka pystyy palvelemaan suomalaisia ja Suomen elinkeinoelämää.
Finnair voi toteuttaa tätä tehtäväänsä vain, jos se menestyy maailmalla. Finnairin rooliin kuuluu myös se, että siltä voi odottaa hyvää palvelua eri puolilla Suomea.
Toivottavasti eduskunta antaa rahat Finnairin auttamiseen. Toivottavasti se myös kertoo selkeäsanaisesti tahtonsa Finnairin roolista. Finnairin fiksu johto osaa ottaa eduskunnan tahdon huomioon.
Saavutettavuus on elinvoimatekijä
Keskustelu Finnairista osoittaa vahvasti saavutettavuuden arvon.
Jos maakunta haluaa pysyä elinvoimaisena, on oltava hyvät yhteydet. Lentoyhteydet ovat keskeinen osa tarvittavia yhteyksiä. Se on tärkeää niin matkailijoille kuin yrityksille. Siksi yrittäjäjärjestö puolustaa voimakkaasti hyviä yhteyksiä eri puolille Suomea.
Jos maakunnasta ei ole yhteyksiä, elinkeinoelämän kilpailu- ja palvelukyky heikkenevät. Se vie ajan kanssa yrityksiä ja työpaikkoja. Siksi maakunnat taistelevat vimmatusti lentojen puolesta. Kyse ei ole vain lennoista vaan koko maakunnan elinvoimasta ja tulevaisuudesta.
Toki lentoja voi korvata junilla tai muilla yhteyksillä. Se on mahdollista lähellä Helsinkiä mutta vaikeaa maakunnissa, joista on pitkä matka pääkaupunkiin ja muille kentille.
Finnairilla ja Finavialla on vaihtoehtoja
Jos Finavia ei halua hoitaa maakuntakenttiä tai Finnair lentää niille, päättäjillä on vaihtoehtoja.
Valtio ja kunnat voivat ryhtyä tukemaan lentoja, kuten jo tapahtuu ainakin Savonlinnassa ja Porissa. Voi syntyä myös uutta yrittäjyyttä.
On mahdollista pilkkoa Finavia niin, että se hoitaa esimerkiksi vain Helsinki-Vantaata, jonka voi vaikka listata pörssiin. Maakuntakenttiä tai osan niistä voisi luovuttaa maakuntien ja kuntien hoitoon. Silloin tärkeä elinvoimatekijä olisi niiden omissa käsissä.
Myös Finnair voidaan tarvittaessa pilkkoa. Voi olla kaupallinen pörssi-Finnair ja kotimaan lentoja operoiva erityistehtävä-Finnair.
Paras vaihtoehto koronan jälkeiseen aikaan on kuitenkin se, että Finnair ja Finavia ymmärtävät vastakin roolinsa elinvoiman turvaajana ja tarjoavat läpi maan riittävät lentoyhteydet.
MIKAEL PENTIKÄINEN
Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.