Maakuntien kaupungeissa on ollut epäselvyyttä siitä, mitä hallitus on luvannut maakuntalentojen jatkosta.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) sanoo STT:lle, että maakuntalentojen jatkuminen alkuvuoteen 2028 asti on varmaa, vaikka rahoitusta siihen ei vielä ole.
Ranteen mukaan hallitus on yksiselitteisesti sopinut hallitusohjelmassaan ja kevään puoliväliriihessä, että lennot turvataan. Hän lupaa hallituksen pitävän lennoista huolta.
– Meillä ei ole tähän hallitukseen sisällä rahaa sovittu, mutta teen ihan kaikkeni, että tarvittava raha löydetään, Ranne sanoo STT:lle.
Ranne kommentoi asiaa STT:lle eduskunnassa torstaina. Hän kommentoi myös Karjalaiselle sähköpostitse, että lupaa varmistaa riittävän rahoituksen.
Kyse on lennoista, joita valtio tällä hetkellä ostaa maakuntien ja Helsingin välille. Reitit eivät ole markkinaehtoisesti kannattavia. Ostaminen aloitettiin koronaviruspandemian aikana. Tavoitteena olisi markkinaehtoisuus, mutta moni kenttä on siitä kaukana.
Valtio ostaa lennot kokonaan viidelle kentälle: Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemi–Tornioon ja Kokkola–Pietarsaareen. Lisäksi valtio maksaa osittain lennoista Savonlinnaan ja Poriin.
Tarvittaisiin 33 miljoonaa euroa
Kaupungeissa on viime viikkoina ihmetelty hallituksen lupauksia lentojen kohtalosta.
Hallitus päätti toissa viikolla puoliväliriihessään eli talousneuvotteluissa, että lentojen jatko turvataan vuoteen 2028 asti. Seuraavana päivänä Ranne kuitenkin kertoi sosiaalisessa mediassa, että kuntien kanssa käynnistetään neuvottelut rahoituksesta. Näin asia kirjattiin myös julkisen talouden suunnitelmaan, joka julkistettiin myöhemmin.
Kunnat siis halutaan maksamaan osa lentojen kustannuksista. Savonlinna ja Pori tekevät jo niin.
Ministeri Ranteen mukaan 23 kuukauden lentoliikenteiden turvaamiseen tarvittaisiin 33 miljoonaa euroa.
– Täysi, sataprosenttinen tuki on sen verran. Mutta meillä ei ole mitään rahoja valmiina. Kyllä ne tarvittavat rahat täytyy kaivaa tähän, Ranne sanoo.
Eli voi kuitenkin sanoa, että lentojen jatkuminen alkuvuoteen 2028 on ihan varmaa?
– Kyllä, se on meillä selvä.
Kaupungit eivät halua maksajiksi
Kaupungeilla ei ole halua osallistua kustannuksiin. Yksikään STT:n haastattelema kaupunginjohtaja ei suhtaudu myönteisesti ajatukseen kustannusten jakamisesta.
Miten kunnat ja kaupungit saadaan nyt maksamaan, kun on annettu lupaus, että lennot joka tapauksessa jatkuvat?
– Hallitusohjelmakirjaus ja riihikirjaus ovat tietenkin aika haastavia. Täytyy myöntää, Ranne sanoo.
– Meillä ei ole tähän asti ollut mitään virallisia neuvotteluja. On ollut ainoastaan keskustelua, kun olen kiertänyt kenttää.
Kunnat eivät ole vielä saaneet hallitukselta kutsua neuvotteluihin. Ranteen mukaan kokonaisuutta pyritään edistämään lähiviikkoina. Hän aikoo tehdä hallituksen talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle esityksen, miten asiassa edetään.
Viiden kentän ostolennoista on tällä hetkellä sovittu maaliskuuhun 2026 asti, Porista vuoteen 2027 asti. Savonlinnan lennoista on käynnissä kilpailutus vuoteen 2028 asti.
Lentoja Poriin ja viidelle muulle kentälle voisi jatkaa ilman kilpailutusta vuoteen 2028, sillä hankintasopimuksissa on sinne asti optiot.
Joensuu ei odota neuvottelukutsua
STT otti yhteyttä maakuntakenttien kaupunkeihin, joissa ollaan toistaiseksi julkisuudessa olleiden tietojen varassa.
– Ei ole tullut mitään lisätietoa eikä ole tullut neuvottelukutsua. Toivon mukaan ei tulekaan, sanoo Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilä STT:lle.
Penttilän mielestä hallitus on selkeästi linjannut, että valtio turvaa lennot. Hänestä lähtökohta neuvotteluille on, että valtio pitää lupauksensa ja valtion tuki on sata prosenttia.
Samoilla linjoilla on Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto. Hän käsittää lupauksen lentojen turvaamisesta niin, että valtio maksaa ne.
– En koe sitä turvaamiseksi, jos siinä käännytään kaupunkien lompakoille.
Koiviston mukaan kuntien rahoitusta varmasti pohdittaisiin vakavasti, jos se joskus olisi aivan pakollista. Hänestä tilanne nyt ei nyt kuitenkaan ole sellainen, sillä hallitus on jo luvannut jatkon.
"Vasemmasta taskusta oikeaan taskuun"
Vielä ei ole tietoa, kuinka suurta osuutta valtio toivoisi kaupunkien maksettavaksi. Kaupungeista huomautetaan, että rahat ovat tiukoilla osin hallituksen omienkin leikkausten vuoksi.
– Miten se tilanne paranee, jos pannaan ikään kuin vasemmasta taskusta oikeaan taskuun kustannuksia? kysyy Kemin kaupunginjohtaja Matti Ruotsalainen.
– Ei kunnilla ole yhtään sen enempää edellytyksiä osallistua tämmöisiin kansallisiin kustannuksiin. Itse asiassa riihen päätösten jälkeen on entistä vähemmän edellytyksiä investointiin ja ylläpitoihin.
Samaa todetaan STT:lle Torniosta. Alueella on laskettu, että jos maksettavaksi tulisi puoletkin, puhutaan miljoonakustannuksista.
Varsinaisia päätöksiä mahdollisesta osallistumisesta eivät toki tee kaupunginjohtajat, jotka ovat virkamiehiä. Valta päätöksistä on vasta valituilla kunnanvaltuustoilla, jotka aloittavat työnsä kesäkuussa.
Ranne: Myös alueiden asia
Kaupungit perustelevat lentoyhteyksien tärkeyttä muun muassa elinkeinoelämän tarpeilla ja kansainvälisillä yhteyksillä. Ne sanovat etujen hyödyttävän valtiotakin. Esiin nousee myös valtion tavoite lisätä niiden ihmisten osuutta, joiden matka Helsinki–Vantaan lentokentälle kestää alle kolme tuntia.
Kaupungeista siis sanotaan, että liikenneyhteyksissä on lopulta siis kyse valtion asiasta. Miten ministeri Ranne vastaa?
– Tietenkin, jos markkinaehtoisuus on totta, niin sitten aina parempi. Sitähän me tavoitellaan. Mutta kaikki alueet tietävät varsin hyvin itsekin, että nämä lennot ovat myös heille hyödyksi. Se ei ole vain koko Suomen asia, vaan se on myös alueiden asia, Ranne sanoo.
Kuntien rahahuolista ministeri toteaa, että ei valtiollakaan rahoja tällä hetkellä ole.
– Mutta teen parhaani, että kaivetaan kuvetta.