Yrittäjät ovat uupuneita, mutta koronasta selvittiin ilman konkurssiaaltoa – eniten kärsivät ravintola-ala ja tapahtumateollisuus

Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäisen mukaan koronakriisistä on kaikesta huolimatta selvitty varsin hyvin.

– Sitä pelättyä konkurssiaaltoa ei ole nähty. Yrityksiä ja yrittäjiä on pystytty auttamaan eri tavoin. Jos tämä näin menee, selviämme tästä kohtuullisen vähillä vahingoilla, Pentikäinen sanoo.

Pentikäinen uskoo, että syitä konkurssiaallon välttämiselle ovat esimerkiksi yritystuet, konkurssilainsäädäntöön tehdyt muutokset ja yrittäjiä kriisin aikana auttaneet erilaiset tukiverkostot.

– Tämä tauti on myös ehkä ollut meillä pelättyä lievempi.

”Konkurssiaaltoa ei tule”

Onko sitten syytä pelätä, että konkurssiaalto odottaisi nurkan takana, vaikka koronakriisistä selvitään?

Pentikäisen mukaan konkurssien määrän lisääntymisestä on ollut pieniä viitteitä, mutta konkurssiaaltoon hän ei usko.

– Kyllä rohkenen sanoa, että jos tässä ei tapahdu mitään pahempaan käännettä, konkurssiaaltoa ei tule.

Eniten koronakriisistä kärsineet alat ovat ravintola-ala ja tapahtumateollisuus.

Toisaalta esimerkiksi IT-alan yritykset ovat jopa hyötyneet koronasta.

– Kyllä meillä on paljon yrityksiä, jotka ovat hyötyneet tilanteesta, kun digitalisaatio on edennyt ja verkkokauppa on kasvanut.

Yksinyrittäjät ovat ahtaalla

Suomen Yrittäjien mukaan yrittäjän ja palkansaajan raja on hämärtynyt.

– Yhä useampi on välillä yrittäjä, välillä palkansaaja tai monet ovat jopa yhtä aikaa molempia. Näitä ihmisiä on tällä hetkellä noin 30 000 ja määrä on kasvamassa.

Yksinyrittäjien määrän kasvu on Pentikäisen mukaan yksi suomalaisen työelämän suurista muutoksista.

Vuodesta 1994 yrittäjien määrä on kasvanut 177 000 toimivasta yrityksestä lähes 300 000:n.

Kasvu on Pentikäisen mukaan tullut lähes pelkästään yksinyrittäjien määrästä.

– Meillä on helppo perustaa yritys ja olemme maailmanlaajuisissa yrittäjävertailuissa noin sijalla 11. Erityisen ahtaalla on pieni työnantajayrittäjä. Hänellä on kova byrokratia ja työllistämisen riskit painavat raskaana harteilla.

Pientä työnantajaa painavat Pentikäisen mukaan hallintobyrokratia ja jäykät työmarkkinat.

– Pieniä työnantajayrityksiä koskevat samat velvoitteet kuin isoja yrityksiä. Isoissa yrityksissä on useita ihmisiä hoitamassa niitä velvoitteita, mutta pienessä yrityksessä yrittäjä joutuu hoitamaan velvoitteita oman toimen ohella.

Pienen yrityksen kohtuuton taakka on Pentikäisen mukaan syy sille, miksi monet yrittäjät päättävät olla palkkaamatta ketään ja yrittävät yksinyrittäjänä.