Yöhikoilu voi kertoa sairaudesta – milloin lääkäriin?

– Yöhikoilusta puhutaan silloin, kun kiusallista hikoilua esiintyy yöaikaan melko säännöllisesti monta kertaa viikossa. Hikoilu kohdistuu enimmäkseen ylävartaloon kaulan ja pään alueelle, mutta paita ja housun lahkeetkin voivat olla märät. Aamulla herätessä lakanat saattaa joutua vaihtamaan, sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki sanoo.

Sitä, kuinka moni kärsii yöhikoilusta, ei tarkkaan tiedetä. Vaivaa pidetään kuitenkin melko yleisenä.

– Jos yöhikoilua ei vielä kuukausi–pari sitten ole ollut ja sitä alkaa yhtäkkiä ilmaantumaan melko voimakkaasti ja nopealla tahdilla, niin lääkärissä käynti pelkän yöhikoilun takia on järkevää. On lukuisia vaarallisia sairauksia, joiden ensimmäinen oire yöhikoilu joskus on. Niitä pitää hoitaa ajoissa.

Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi sydäntaudit, jotkin syöpäsairaudet, kilpirauhasen liikatoiminta, uniapnea, refluksitauti, reumaattiset sairaudet ja krooniset tulehdustaudit, kuten HIV.

– Vaikka yöhikoiluun kannattaa tässä mielessä suhtautua vakavasti, sairaudet ovat kuitenkin vain harvoin yöhikoilun takana. Jos lääkäri pitää sairautta mahdollisena potilaan oireiden kuvailun ja keston perusteella, niin yleensä otetaan verikokeet ja varmuuden vuoksi ehkä HIV-testi ja keuhkokuva.

– Useimmiten mitään syytä yöhikoilulle ei löydy.

Luonnollisia selityksiä

Mitkä muut kuin sairaudet sitten voivat selittää yöhikoilua?

– Ensimmäiseksi kannattaa miettiä makuuhuoneen oloja. Jos on lämmin huone ja paksu peitto, niin hikoilee helpommin. Itse suosin noin 19-asteista sisäilmaa, jolloin peitto saa olla aika normaalin paksuinen ja sen alla on lämmin, muttei liian kuuma. 22 asteen lämpötila, joka lienee nykyään melko yleinen sisätiloissa, voi ihan hyvin olla hikoilua lisäävä tekijä, Mustajoki sanoo.

Liikakilotkin voivat selittää hien kirpoamisen.

– Lihavuuteen liittyy diabetesta, jonka aiheuttamien hermovaurioiden tiedetään olevan yhteydessä liikahikoiluun. Myös lihavuuteen liittyvä uniapnea-oireyhtymä voi aiheuttaa yöhikoilua. Mutta vaikka lihavalla ei olisi kumpaakaan näistä, niin kokemus ja tutkimus osoittavat, että silti heillä esiintyy tavallista enemmän yöhikoilua. Laihduttaminen on siis järkevää.

– Myös jotkin masennus- ja psyykelääkkeet voivat aiheuttaa yöhikoilua. Jos hikoilun huomaa liittyvän tällaisten lääkkeiden aloittamiseen, voi miettiä lääkkeen vaihtamista.

Yöhikoilu lisääntyy luonnostaan myös ikääntymisen myötä.

– Hikoilua säätelee autonominen hermosto, joka aktivoituu, kun ruumiinlämpö nousee ja kehoa pitää jäähdyttää. Vanhetessa autonomisen hermoston moitteeton toiminta pikkuhiljaa heikkenee. Myös vaihdevuosien hormonimuutokset voivat lisätä hikoilua, Mustajoki sanoo.