Poliisitarkastajan ja Reserviläisliiton mukaan Suomessa ei ole riittävästi ampumaratoja ylläpitämään reserviläisten ampumataitoja.
Ampumaratojen määrä Suomessa on vähentynyt viime vuosina. Kun 1990-luvulla ulkoampumaratoja oli Suomessa 2000 - 2500, nyt niitä on enää noin 670.
Syynä ovat tiukentuneet ympäristövaatimukset.
Ratoja ei tällä hetkellä ole riittävästi ylläpitämään reserviläisten ampumataitoja, sisäministeriön poliisitarkastaja Seppo Sivula sanoo.
– Suomen maanpuolustusratkaisu perustuu hyvin suureen reserviin, jonka pitäisi päästä harjoittelemaan. Ja kun reserviläiset haluaisivat vapaaehtoisesti harjoitella taitojaan mahdollisen kriisin varalle, niin yhteiskunta lyö toisella kädellä poskelle, ja yrittää torpata harjoittelumahdollisuuksia. Kyllä tämä aika oudon kuvaa antaa yhteiskunnastamme.
Sivula vetää sisäministeriössä hanketta, jonka tavoitteena on lisätä ulkoampumaratojen määrää.
Ulkoampumaratoja ylläpitävät pääosin esimerkiksi reserviläisyhdistykset, ampumayhdistykset tai riistanhoitoyhdistykset. Lisäksi Puolustusvoimilla on käytössään 34 rataa, jotka ovat pääosin varusmieskoulutuksen tai kertausharjoitusten käytössä.
– Mutta se, että meidän suuri reservimme pääsisi riittävästi näillä radoilla harjoittelemaan, niin se ei valitettavasti näillä (Puolustusvoimien radoilla) onnistu. Siksi tarvitsemme näitä yksityisiä ratoja, Sivula sanoo.
Yksityisillä radoilla harjoittelevat myös muun muassa poliisit ja muut aseita käyttävät viranomaiset, sekä metsästäjät ja ampumaharrastajat.
"Ampumataito on sotilaan tärkein taito"
Reserviläisliiton toiminnanjohtajan Minna Nenosen mukaan ampumataito on sotilaan tärkein taito, jonka ylläpitäminen vaatii harjoittelua.
Reserviläisliiton ja alueellisten yhdistysten jäsenmäärä on kasvanut erityisesti Ukrainan sodan jälkeen, minkä vuoksi ratoja tarvittaisiin lisää.
– Suomessa maanpuolustustahto on korkealla. Tätä tehdään vapaaehtoisvoimin, ja ihmiset käyttävät myös omia varojaan, jotta saavat ostettua esimerkiksi patruunoita.
Monet reserviläisyhdistykset ovat rakentaneet itse sisäampumaratoja, koska ulkoampumaratoihin vaadittavat ympäristöselvitykset tai lupaprosessit voivat kustantaa kymmeniä tuhansia euroja, Nenonen sanoo.
Sisäradoilla reserviläiset eivät kuitenkaan voi harjoitella esimerkiksi kiväärin, eli sotilaan perusaseen käyttöä, sillä siihen tarvitaan pidempiä etäisyyksiä.
Huolena raskasmetallien kulkeutuminen ympäristöön
Ulkoampumaratoja säännellään ympäristönsuojelulailla. Huolena on, että esimerkiksi haulien tai luotien raskasmetallit, kuten lyijy voivat aiheuttaa ympäristölle haittaa, jos ne pääsevät liukenemaan maaperään tai pohjavesiin.
Ampumaradat tarvitsevat ympäristöluvan, joita käsittelevät pääosin kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset.
– Osassa ampumaratoja on olosuhteet, joissa lyijy pääsee liukenemaan hauleista ollessaan pitkään maaperässä. Lyijy on myrkyllinen aine eliöille ja ihmisille, joten sen kanssa on syytäkin olla varovainen, sanoo Helsingin kaupungin ympäristönseuranta- ja valvontayksikön päällikkö Katariina Serenius.
Lisäksi ampumaradoista voi aiheutua meluhaittaa esimerkiksi lähialueen asukkaille.
Sivulan mukaan ympäristövaatimukset ja niiden tulkinta ovat kohtuuttoman tiukat. Ratojen määrä on vähenemässä näillä näkymin vielä 300:lla, sillä osalla vanhoista radoista ei ole tällä hetkellä vaadittavaa ympäristölupaa.
– Kyllä toivoisi, että tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa reserviläistoiminta, sekä metsästäjien ja muiden viranomaisten harjoittelumahdollisuudet turvattaisiin. Metsästäjien ampumataito tukee myös reserviläisten ampumataitoja.
Nenosen mukaan ongelmana on, että lupaprosessit ovat kalliita, ja lupia käsittelevät viranomaiset tulkitsevat lainsäädäntöä tiukasti.
– Tuntuu siltä, että viranomaisportaassa päätavoite on saada ratoja kiinni sen sijaan että niitä saataisiin lisää.
Sereniuksen mukaan viranomaiset tekevät päätökset aina lakiin perustuen, ja päätöksistä on mahdollista valittaa. Hän kuitenkin myöntää, että esimerkiksi ympäristöselvitysten teettäminen on usein raskas ja kallis prosessi vapaaehtoisvoimien toimiville yhdistyksille.
Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoitteena on saada Suomeen noin tuhat ulkoampumarataa vuosikymmenen loppuun mennessä.
Nenonen haluaa yhä uskoa, että tavoite saavutetaan.
– Toivoisin, että asiaa kiirehdittäisiin, tässä on kyse maanpuolustustahdon ja maanpuolustustaitojen ylläpitämisestä.