Jopa miljoona vesilintua vuodessa kuolee lyijyhauleihin, mutta EU:n lyijykielto pelottaa metsästäjiä ja maanpuolustusaktiiveja

Lyijykiellon toinen vaihe on luvassa tulevina vuosina. Pykäliä sorvataan parhaillaan EU:n kemikaalivirastossa, joka sijaitsee Helsingin Punavuoressa.

Valmistelussa olevassa esityksessä kiellettäisiin sekä lyijyhaulien että lyijyluotien käyttö käytännössä kaikkialla, vain pienin poikkeuksin.

Vakavia seurauksia maanpuolustukselle?

Esimerkiksi Ampumaurheiluliitto näkee totaalikiellossa suuria uhkakuvia.

Lyijyammusten vaihtoehdoista volframi- ja vismuttihaulit ovat merkittävästi lyijyä kalliimpia, teräshaulit taas selvästi tehottomampia.

Jos harjoittelussa tarvittavat ammukset kävisivät kiellon myötä kalliiksi, ampujien, metsästäjien ja reserviläisten ampumaharjoitusten määrä vähenisi. Tämä todennäköisesti vähentäisi ennen pitkää myös ampumaratojen määrää.

Puolustusvoimien ja poliisien omat aseet ja ampumaradat on rajattu täyskiellon ulkopuolelle, mutta niiden henkilökuntakaan ei saisi enää harjoitella ampumista lyijyluodeilla siviiliradoilla.

– Tällä kaikella olisi aika vakavia seurauksia Euroopan huoltovarmuudelle ja puolustuskyvylle, ympäristö- ja olosuhdepäällikkö Lotta Laitinen sanoo.

Esimerkiksi Suomen Reserviupseeriliitto ja Upseeriliitto vastustavat lyijykieltoa.

Maanpuolustukselle uhkaa aiheuttaisi paitsi reservin ampumaharjoittelun myös lyijyammustuotannon väheneminen.

Jos ammusvalmistajat lakkaisivat valmistamasta lyijyluoteja rauhan aikana, olisi tarvittavaa laajaa tuotantoa paljon vaikeampi potkaista käyntiin, jos Suomeen joskus hyökättäisiin.

"Vaarantaa eettisen riistalaukauksen"

Harjoittelun hiipuminen tuskin tekisi metsästämisestäkään vastuullisempaa.

– Jos ampumaharjoittelu kallistuu merkittävästi, on suuri vaara, että metsästysharjoittelua ei enää tehdä riittävästi, ja se vaarantaa eettisen riistalaukauksen, metsästysampumapäällikkö Jussi Partanen Metsästysliitosta sanoo.

Aktiivit eri järjestöissä toivovat, että ampumaradat ja niillä harjoittelu rajattaisiin lyijykiellon ulkopuolelle.

– Suomessa poliitikot ovat selvästi ymmärtäneet myös maanpuolustukseen liittyvät vaikutukset, mutta ehdottomasti toivomme, että se viesti viedään myös Brysseliin, Partanen toteaa.

– Toivoisin, että hallituksella ymmärrettäisiin tämän tilanteen vakavuus ja osattaisiin toimia sen mukaan, Laitinen vetoaa.

Luonnonsuojelijat puolustuvat rajoituksia

Suomen Luonnonsuojeluliitto, BirdLife ja WWF ovat puhuneet lyijyn totaalikiellon puolesta.

– Lyijy on vaarallinen sekä ihmisille että luonnolle. Jos se nyt keksittäisiin, ei sitä ulkokäyttöön sallittaisi, Suomen Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola arvioi.

– EU:ssa on arvioitu, että noin miljoona vesilintua kuolee vuodessa lyijyhauleihin. Kyllä lyijyhaulit on hyvä korvata mahdollisimman pian muilla, Veistola sanoo.

Yle uutisoi vuonna 2019 lyijymyrkytyksen olevan merikotkien yleisin kuolinsyy. Ruokaviraston tutkimasta 120 merikotkasta liki kolmasosa oli kuollut lyijymyrkytykseen.

Lyijyä on päätynyt merikotkiin, kun ne ovat syöneet esimerkiksi sorsia, jotka ovat nielleet hauleja ravinnon mukana. 1990-luvulla Suomessa langetettu kielto ampua vesilintuja lyijyhauleilla ei siis ole pysäyttänyt lintujen myrkytyskuolemia.

Luonnonsuojeluliiton Veistolan mukaan olisi tärkeää, että lyijykielto toteutettaisiin kattavasti kaikkialla EU:ssa, koska Suomen linnusto on muuttaessaan ja talvehtiessaan riippuvainen siitä, mitä muissa maissa tapahtuu.

Veistola myös uskoo, että lyijyammusten vaihtoehdot käyvät ennen pitkää selvästi nykyistä edullisemmiksi.

Näin kommentoi ministeri Aki Lindén

Vastuuministeri lyijykiellossa on perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.).

Lindénin mukaan luonnonsuojelijoiden huolet eivät varmasti ole turhia.

– Tämä on tyypillinen asia, jossa on intressiristiriita. Lyijyhän on ympäristömyrkky, sillä on myös syöpään ja lisääntymisterveyteen vaikuttavia asioita, Lindén kommentoi.

Ampumaratojen rajaaminen lyijykiellon ulkopuolelle on kuitenkin hänen mukaansa yksi mahdollinen vaihtoehto, jonka puolesta Suomi pyrkii puhumaan.

Ampumaradoilla voitaisiin puolestaan kehittää tapoja ottaa lyijyä nykyistäkin paremmin talteen.

Tärkeää on, ettei maanpuolustus kärsisi.

– Vaikutamme koko ajan siihen, että saisimme meidän kannalta mahdollisimman järkevän direktiivin, joka käytännössä tarkoittaisi sitä, että Suomessa esimerkiksi maanpuolustusta tukeva ampumaharrastus voisi jatkua.