Ympäristöministeri Tiilikainen: Kunnianhimoinen ilmastosopimus olisi Suomen etu

– Kaikki suuret toimijat haluavat tämän sopimuksen. Tietysti on erilaisia näkemyksiä, mitä siinä tarkkaan ottaen pitää olla, mutta edellytykset olisivat kohdallaan tänä vuonna, uskoo Suomen pääneuvottelija Harri Laurikka ympäristöministeriöstä.

– Kyllä sieltä joku sopu saadaan. Sellainen, joka varmasti auttaa tässä taistelussa eteenpäin. Sopimus, joka auttaa energiavallankumousta eteenpäin, sanoo Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen.

Päästövähennykset eivät riitä

Yksimielisyys vallitsee siitäkin, ettei Pariisin sopimus riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta kahteen asteeseen. Vaikka jo 73 maailman valtiota on antanut omat päästövähennyslupauksensa, ollaan matkalla kohti vähintään kolmen asteen lämpenemistä. Lisää päästövähennyksiä siis tarvitaan Pariisin jälkeenkin.

– EU ja Suomi toivovat säännöllistä tarkistusta tälle sopimukselle, että esimerkiksi viiden vuoden välein tsekattaisiin näiden tavoitteiden riittävyyttä ja oltaisiin valmiita tiukentamaan tavoitteita, jotta tuo kaksi astetta tavoitetaan, kertoo ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (Kesk.)

Laillisesti sitova sopimus vai ei

Edelleen on epäselvää, kirjataako maiden päästövähennystavoitteet osaksi laillisesti sitovaa ilmastosopimusta.

– Tärkeää on, että osallistuminen on laajaa ja toimia tehdään. Ei se, onko joku paperi laillisesti sitova vai ei. Mitä tapahtuu oikeasti energialaitoksissa, liikenteessä, jätehuollossa, se on tärkeää, huomauttaa pääneuvottelija Laurikka.

– Sopimus ei todennäköisesti ole oikeudellisesti sitova, mutta oleellista on, millaisen signaalin se lähettää maailmalle. Tärkeää on, ketä siinä on mukana ja nopeuttaako se siirtymistä pois fossiilisista polttoaineista, pohtii Greenpeacen Kosonen.

Suomi hakee liiketoimintamahdollisuuksia

Ympäristöministeri Tiilikaisen mukaan Suomen etu olisi mahdollisimman kunnianhimoinen ilmastosopimus, joka toisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

– Mitä kunnianhimoisempi tuo sopimus on, sitä suuremmat mahdollisuudet on täällä uuden teknologian puolella, energiatehokkuuden puolella, päästöttömien ratkaisujen puolella. Näitten varaan Suomi paljon laskee omaa tulevaisuuttaan, työllisyyttään ja kasvuaan, linjaa Tiilikainen.

Ilmastorahoitus Suomen ongelmana

Ympäristöjärjestöt pitävät Suomen kompastuskivenä ilmastorahoitusta, jota odotetaan lisää kehittyneiltä mailta.

– Suomi on juuri leikannut kehitysyhteistyörahoitusta dramaattisesti ja samasta potista ilmastorahoituskin tulisi. Siinä mielessä hallituksen voi olla vaikea selittää maailmalla, miksi näin, arvelee Kaisa Kosonen.

Lokakuun alussa julkaistaan puheenjohtajan uusi esitys Pariisin sopimustekstistä.