Azerbaidzhanin Bakussa maanantaina alkavan YK:n ilmastokokouksen tärkein neuvottelukysymys on rahoitus.
Lisää rahoittajia pitäisi saada mukaan tukemaan haavoittuvimpien maiden sopeutumista ilmastonmuutokseen. Valtioiden pitäisi myös pian tehdä uudet, entistä tiukemmat päästövähennyssuunnitelmat, jotka vahvistavat jo sovitun luopumisen fossiilisista polttoaineista.
Tästä vuodesta on tulossa mittaushistorian lämpimin. Copernicus-ilmastopalvelun mukaan vuoden keskilämpötila on jo yli 1,5 astetta esiteollista aikaa korkeampi. Pariisin sopimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen piti pysäyttää 1,5 asteeseen.
Ilmastoa lämmittävän hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä on Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) mukaan mittaushistorian korkeimmalla tasolla.
Aiempaa rajummat tulvat, myrskyt, metsäpalot, kuivuus ja kuumuus ovat tänäkin vuonna koetelleet eri puolilla maailmaa.
Pian nähdään, vauhdittavatko nämä tiedot Bakun ilmastoneuvotteluja.
Kuka maksaa ja kenelle?
Tänä vuonna rahoitus on neuvottelujen tärkein kysymys. Sopu pitäisi löytää siitä, miten haavoittuvimpia maita jatkossa tuetaan ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen torjunnassa.
– Siinä sovitaan siitä, että ketkä maksaa, kuinka paljon ja kenelle rahoitus suunnataan. Nyt EU, Suomi ja monet muutkin maat haluavat tässä rahoitustavoitekeskustelussa puhuttavan myös niistä laajemmista rahoitusvirroista, myös yksityisestä rahoituksesta, joita tarvitaan näihin ilmastotoimiin, toteaa pääneuvottelija ympäristöministeriöstä.
Marjo Nummelin
Rahoituskysymykset ovat yleensä olleet vaikeita ilmastokokouksissa. Nyt maksajia halutaan lisää. Esimerkiksi Kiina, Lähi-idän öljyvaltiot ja yritysmaailma halutaan mukaan rahoittamaan kehittyvien maiden ilmastotoimia.
– Edessä on vaikea kokous, kun puhutaan rahasta, vallasta, olemassaolon kysymyksistä ja sulatellaan USA:n vaalitulosta. Kun pahenevat ilmastonmuutoksen seuraukset vyöryvät niskaan, niin haavoittuvia maita ei jätetä yksin niitten kanssa. Se on globaali turvallisuuskysymys, sanoo Greenpeacen ilmastoasiantuntija Kaisa Kosonen.
Espanjan äskettäiset tulvat muistuttavat ilmastonmuutoksen seurauksista.EPA/AOP
Valtioiden pitäisi kiristää päästövähennystavoitteitaan
Mailta odotetaan myös uusia, entistä tiukempia päästövähennyslupauksia, jotta 1,5 asteen tavoite olisi mahdollista pitää edes teoriassa hengissä.
Nykytoimilla ilmasto lämpenee kolme astetta vuosisadan loppuun mennessä. Jos jo annetut päästövähennyslupaukset toteutetaan, voidaan päätyä vähän alle kolmeen asteeseen, mutta 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseen vaaditaan paljon lisää toimia.
Suunnitelmat pitäisi toimittaa viimeistään alkuvuodesta, mutta se tuskin toteutuu. Britannia on ainoana ilmoittanut, että saattaa julkaista uudet tavoitteensa jo Bakussa.
– EU:n osalta päätös menee varmasti ensi vuoteen. EU on kyllä käynnistänyt keskustelut omasta 2040 ilmastotavoitteestaan, kertoo Nummelin.
EU-komissio esittää 90 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2040 mennessä. Suomi kuuluu niiden viiden maan joukkoon, jotka ovat jo antaneet tukensa tavoitteelle.
– Uskon, että Espanjan ennätystulvat, joita eurooppalaisetkin katselevat nyt päivittäin uutisista, muistuttavat taas siitä, minkä takia tässä on kiire. Uskon, että jokainen valtio tajuaa, että nyt on se hetki, kun niitä tavoitteita pitää tuntuvasti kiristää ja se on myös mahdollista, koska ratkaisut ovat lähempänä ja halvempia kuin koskaan, vakuuttaa Kosonen.
Bakusta saattaa tulla välikokous
Jo nyt Bakun ilmastokokousta pidetään välikokouksena, jolta ei odoteta paljoa. Yksi syy on se, että öljyntuottajamaa Azerbaidzhan ei ole aiemminkaan ollut mitenkään aktiivinen ilmastoneuvotteluissa.
– Selvää on, että monen katseet alkavat jo suuntautua ensi vuoteen, jolloin kokous pidetään Brasiliassa ja jossa meillä pitäisi olla uudet päästövähennystavoitteet ja niihin liittyvät uskottavat toimenpidesuunnitelmat pöydällä, huomauttaa Nummelin.
– Kyllähän tässä valitettavasti, vaikka välikokouksia ei saisi pitää, on sellaista tunnelmaa, että Brasilia pelastaa sitten tilanteen ensi vuonna, pohtii Kosonen.
Mielenosoitukset eivät vaikuta itse neuvotteluihin
Erityisesti nuoret eri puolilla maailmaa ovat osoittaneet mieltään vauhdittaakseen liian hitaasti eteneviä ilmastonmuutoksen torjuntatoimia. Suomessakin on nähty muun muassa Elokapinan mielenilmauksia. Ilmastokokouksissa mielenilmauksia järjestetään sekä kokouspaikalla että sen lähistöllä. Itse neuvotteluihin mielenilmauksilla on vain vähän vaikutusta.
– Mielenilmaukset nousevat usein mediaan ja ne nostavat esiin kansalaisten, erityisesti nuorten, huolta eli siinä mielessä niillä on vaikutusta. Siellä neuvottelupaikalla ollaan jo neuvottelukammioissa ja muut asiat ratkaisevat. Pidän kuitenkin tärkeänä, että jollain tavalla nuoret saavat aina äänensä esiin, koska heitä vartenhan tätä työtä kuitenkin tehdään, muistuttaa Nummelin.
– Kun suomalaiset lähtivät massoittain kaduille 2018–19, meidän omaa ilmastotavoitetta aikaistettiin. Kun sama alkoi tapahtua myös Euroopassa, myös Euroopan ilmastotavoitetta aikaistettiin. Näillä todellakin on vaikutusta, uskoo Kosonen.
Suomen valtuuskuntaa Bakun ilmastokokouksessa johtaa presidentti Alexander Stubb.MTV / AOP
Presidentti Stubb osallistuu ilmastokokoukseen
Neuvottelujen hidas eteneminen samaan aikaan, kun ilmastokriisi kärjistyy, turhauttaa myös neuvottelijoita, mutta silti kokouksia pidetään tärkeinä.
– Tämä on globaali haaste. Tarvitsemme globaalia yhteistyötä eli kaikkia maita mukaan. Erityisesti suuret päästäjät, G20-maat, ovat tässä keskiössä. Tämä ilmastokokous on se paikka, missä ilmastoasiat nousevat korkeaan poliittiseen tietoisuuteen. Tänäkin vuonna paikalle on tulossa noin sata valtionjohtajaa, tietää Nummelin.
Suomen kokousvaltuuskuntaa johtaa ensi viikolla presidentti Alexander Stubb ja toisella kokousviikolla ympäristöministeri Kai Mykkänen (Kok.).
Donald Trump aikoo jo toistamiseen irrottaa maansa Pariisin ilmastosopimuksesta.AFP / Lehtikuva
Yhdysvaltain vaalitulos vaikuttaa
Yhdysvaltain presidentillä on merkitystä myös ilmastoneuvotteluissa. Kiinan ja Yhdysvaltain yhteistyö on ollut ratkaisevan tärkeää silloin, kun ilmastoneuvotteluissa on saavutettu merkittäviä tuloksia.
– Donald Trump on sanonut, että irtautuu Pariisin sopimuksesta ja sitä kautta ilmastotoimista ja totta kai tämä on vahingollista ilmastotyölle. Kiinan ja Yhdysvaltain yhteistyö ilmastotoimissa on aina ollut keskeistä, myöntää Nummelin.
– On täysin selvää, että USA halutaan mukaan puhtaan energian siirtymään ja tukemaan muita maita heidän pyrkimyksissään. Samalla valtiot ovat vuosien varrella tottuneet siihen, että Yhdysvallat menee sisään ja ulos. Toisaalta maan sisällä on yhä enemmän osavaltioita, yrityksiä, kaupunkeja, jotka ovat todella päättäväisiä jatkamaan sillä polulla, missä he jo ovat ja siirtymään irti fossiilisista polttoaineista. Ainahan toki auttaisi, jos presidentti työntäisi samaan suuntaan ja mahdollistaisi sen kaiken, sanoo Kosonen.
Päivi Mäki-Petäjä työskentelee MTV Uutisissa toimittajana. Hän tekee juttuja sekä tv-uutisiin että MTV Uutisten nettisivuille. Hänen erikoisalansa ovat luonto-, ympäristö- , ilmasto- ja tiedeaiheet. Hän ottaa mielellään vastaan juttuvinkkejä erityisesti edellä mainituista aihepiireistä.
Vinkkejä voi lähettää sähköpostiin paivi.maki-petaja@mtv.fi
