Yli 140 valtionpäämiestä, muunmuassa Yhdysvaltain, Venäjän ja Kiinan presidentit, saapuvat huomenna Pariisin ilmastokokouksen avajaisiin tiukkojen turvatoimien saattelemina.
Johtajilta odotetaan Pariisin ilmastosopimuksen vauhdittamista.
– Toivottavasti valtionpäämiehet tuossa avajaistapahtumassa antaa vahvan viestin neuvottelijoille, että tehkää sopimus, toivoo ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (Kesk.).
"Jotain hyödyllistä voidaan saavuttaa"
Eri puolilla maailmaa järjestettiin tänään ilmastomarsseja, joissa muistutettiin ilmastonmuutoksen torjunnan kiireellisyydestä.
Kaksi viikkoa kestävän kokouksen tavoitteena on solmia kaikkia maita sitova ilmastosopimus, joka tulisi voimaan vuonna 2020.
– Parhaimmillaan sieltä voi odottaa jotain hyödyllistä. Ei mitään vallankumouksellista, mutta kuitenkin jotain hyödyllistä. Se riittää, että kompromissit avainkysymyksissä saavutetaan ja puheenjohtaja tekee paremman tekstin. Se on parissa tunnissa tehty, jos siihen on poliittista tahtoa, arvio dosentti Antto Vihma Ulkopoliittisesta instituutista.
Järjestöt moittivat Suomen linjauksia
Yksi ilmastoneuvottelujen tärkeimmistä kysymyksistä on ilmastorahoitus. Kehitysmaat vaativat teollisuusmailta lisää taloudellista tukea ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ympäristöjärjestöt moittivat Suomen linjauksia.
– Suomihan on sen sijaan, että olisi lisännyt rahoitustaan ja vastuunkantoaan, leikannut kehitysrahoitusta ja ohjaa päästökauppatulot omalle teollisuudelle, kun niiden piti mennä ilmastonmuutoksen uhreille. Suomi ei myöskään ole tuonut uutta rahaa pöytään. Siinä mielessä eväät on huonot, moittii Greenpeacen ilmasto- ja energiavastaava Kaisa Kosonen.
– Suomi pitää kiinni aiemmista lupauksistaan. Siihen uuteen kirikierrokseen ei ole mahdollisuutta tässä taloustilanteessa, kommentoi Tiilikainen.
Yhdysvallat ja Kiina avainasemassa
Se tiedetään jo nyt, ettei Yhdysvallat voi kongressin vastustuksen vuoksi ratifioida sitovaa ilmastosopimusta. Ratkaisu ongelmaan on olemassa.
– Se ratkeaa sillä tavalla, että Yhdysvallat noudattaa niitä periaatteita, mistä on sovittu, mutta ei ratifioi sitä kotimaan lainsäädäntöön, sanoo Antto Vihma.
Tutkija seuraa mielenkiinnolla myös Kiinan toimintaa ilmastokokouksessa.
– Kiina ajaa kaksilla raiteilla. Kotimaassa se tekee vakavaa ilmastopolitiikkaa ja esiintyy johtajana Yhdysvaltain kanssa. Itse neuvotteluissa Kiina on hyvin konservatiivinen. Pariisin kokouksen yksi jännittävimpiä puolia on nähdä se, miten Kiina käyttäytyy ja mihin se on valmis sitoutumaan, pohtii Vihma.
Suomi toivoo kunnianhimoista sopua
Parhaassa tapauksessa Pariisissa saadaan aikaan sopimus, joka hillitsee ilmaston lämpenemistä. Jotta lämpeneminen saataisiin pysäytettyä kahteen asteeseen, päästövähennystavoitteita on kiristettävä lähivuosina.
– Hyvä lopputulos on se, että yksityiset sijoittajat ja investoijat muuttavat käyttäytymistään ja alkavat investoida päästöttömään ja puhtaaseen teknologiaan. Mitä kattavampi sopimus, sen parempi se on Suomen teollisuudelle ja työpaikoille. Ja mitä kunnianhimoisempi sopimus, sen parempi uusille liiketoimintamahdollisuuksille, jotka tuovat uutta työtä Suomeen, sanoo Tiilikainen.
– On hyvät mahdollisuudet saada sopimus, joka vauhdittaa fossiilisista polttoaineista luopumista ja nopeita päästövähennyksiä. Helppoa se ei tietenkään ole, mutta ratkaisut ovat olemassa: uusiutuva energia ja energiatehokkuus, huomauttaa Kaisa Kosonen.