Eläkejohtaja Suvi-Anne Siimes kertoo, miten suomalainen työ muuttuu ja mikä politiikkaa vaivaa – "Korjaaminen vaatii uskallusta"

Eläkepomolta on luonnollisesti kysyttävä, riittääkö suomalaisille eläkkeitä sen jälkeen, kun niitä on maksettu vuosikymmeniä suurille ikäluokille?

– Kyllä mä uskon, että tulevaisuudessakin on eläkkeenmaksajia. Kaksi asiaahan me siihen tarvitaan. Se, että meillä on oikeasti Suomessa tehtävää työtä ja työtä tekeviä ihmisiä. Tuoreena triplamummina ajattelen tätä aika paljon, että 2050-luvulla lapsenlapseni ovat niitä ihmisiä, jotka rahoittavat tämän päivän 30-40-vuotiaiden eläkkeet, kun he ovat vanhoja, Siimes kertoo.

Työ yrittäjäistyy

Teollinen vallankumous on muuttanut työnkuvia lukuisia kertoja viimeisen 200 vuoden aikana. Siksi digitalisaatiokaan ei ole peikko, joka lopettaa työt – vaan muuttaa sitä, Siimes uskoo.

– Uskon siihen ja siihen, ettei kone pysty korvaamaan tätä meidän vuorovaikutustamme. Läsnäoloa, toisen ihmisen iholle menemistä. Uskon, että henkilökohtaisuus ja luovuusaspektit tulevat tulevaisuudessa korostumaan töissä, kaikenlaisissa töissä tätä päivää enemmän. Työ tulee olemaan paljon yrittäjämäisempää tulevina vuosikymmeninä kuin nyt.

Siimes kehuu suomalaisen eläkejärjestelmän kattavuutta, jonka avulla "pullat ovat uunissa paremmin kuin monissa Euroopan maissa".

– Minusta on älyttömän kiinnostavaa olla näissä eläkehommissa juuri nyt, kun Euroopan tulevaisuutta paljon pohditaan.

Uskaltakaa sanoa "en tiedä vielä"

Maailman jännitteiden purkamiseen Siimes toivoo päättäjiltä nykyistä parempaa yhteistyötä ennen kaikkea malttia.

– Kaikkien ei pidä sännätä heti ottamaan lopullista kantaa, vaan vois vähän funtsia, pehmoisesti pohtia, voisiko olla näin vai noin, niin sillä löydetään tie eteenpäin.

Tältä osin politiikan on Siimeksen mukaan pistänyt vaikeuksiin median murros.

– Meillä on sosiaalinen media, tosi nopeasti syntyvät kohut ja nenän eteen tulevat vaatimukset, että "kerro nyt just, miten tämä asia on". Se vaatii poliitikoilta uskallusta sanoa, että mä en vielä tiedä. Pitää miettiä ja mun täytyy ottaa selvää. Ja täytyy jutella toisten kanssa ennen kuin voi muodostaa mielipiteen. Tätä uskallusta tarvittaisiin politiikkaan lisää.

Tämän "kaverilta kysymisen" periaatteen johdosta Siimes puolustaa vahvasti myös Euroopan unionin tarpeellisuutta tulevaisuudessa.

– Pelisääntöjä pitää rakentaa vähän isommassa porukassa, että voidaan ylläpitää ihmisten turvallista elämää sekä työtä ja toimeentuloa Euroopassa asuvilla.

Mutta EU on Siimeksen mukaan aina ollut vieraantunut kansalaisistaan. Siksi niiltä ylimmiltäkin päättäjiltä vaaditaan "funtsimista" ja keskustelua hoidettavien asioiden tärkeysjärjestyksestä – mutta muidenkin ihmisten kuin toisten päättäjien kanssa.

Siimes on entinen vasemmistoliiton puheenjohtaja, joka luovutti puolueen jäsenkirjan pudottuaan eduskunnasta vuonna 2007. Hän on monesti kritisoitu oikeistoloikkariksi kannanottojensa vuoksi. Itse hän sanoo kuitenkin olevansa liberaali vasemmistolainen, joka uskoo ihmisten valinnanvapauteen mutta ei ilman yhteisiä tukirakenteita.

Oheiselta videolta voit muun muassa katsoa, mitä hän tällä tarkoittaa. Siimes vastaa myös kysymykseen, onko perinteisellä vasemmistolla enää vastauksia tulevaisuuden ongelmiin.