Vaikka ohjeistukset määrittävät rajat äänitasoille asunnoissa, asukkaat kuulevat selvästi naapureiden elämisen ääniä. Kysyimme Lumolta ja Hasolta, mistä ihmiset tekevät eniten valituksia.
Lain mukaan rakennusten äänieristeiden pitää torjua kotiin kantautuvia ääniä, jotka ylittävät ennalta määrätyn desibelitason. Siitä huolimatta monet kerrostaloasujat valittavat kotiin kantautuvista äänistä.
Kysyimme Lumon ja Helsingin Asumisoikeus Oy:n (Hason) näkemyksiä kerrostalojen äänieristeistä.
Lumo-kotien isännöintijohtaja Ville Kilven mukaan tänä päivänä rakennettavissa kerrostaloissa on entistä paremmat äänieristeet, sillä äänieristeiden laatua ohjaavat selvästi tiukentuneet ja monipuolistuneet ohjeistukset.
– Asetuksia, standardeja ja määräyksiä on erittäin paljon. Nämä asettavat rakennuttajille tiukat kriteerit.
Grafiikassa näkyy esimerkkejä äänilähteistä ja niiden desibelirajoista.MTV
Kilpi uskoo nykyisten äänieristeiden olevan riittäviä. Hän kuitenkin tarjoaa ratkaisuja metelin torjumiseen.
– Pehmeä matto estää kodin kaikumista. Myös huonekalujen sijoittelulla voi hiljentää omaan kotiin kantautuvia ääniä.
Lue myös: Naapurimelu piinaa kerrostaloissa: "Kuin joku tunkeutuisi omaan kotiin, eikä mitään voi tehdä"
Lumolla on yli 41 000 asuntoa ympäri Suomea. Asunnoista noin 30 000 on Helsingissä.
Yöllä tapahtuva meteli voi olla sallitun rajoissa
Kyselyymme osallistuneella Helsingin Asumisoikeus Oy:llä (Hasolla) on noin 120 kohdetta ympäri Helsinkiä. Haso kokosi yhteen heidän rakennuttamisen ja ylläpidon asiantuntijoidensa näkemykset äänieristeistä.
Kysyimme, säästetäänkö äänieristeiden kanssa rahaa.
– Ei säästetä. Asuntoja rakennetaan rakennusmääräysten, rakennusvalvonnan ohjeiden ja meidän suunnitteluohjeiden mukaisesti.
Kerrostalojen äänieristeisiin puututtiin isolla kädellä viimeksi vuonna 1998 – toisin sanoen yli 25 vuotta sitten. Molemmat vastaajat uskoivat nykyisten ohjeiden olevan riittäviä rauhalliseen asumiseen kerrostaloissa.
Verkkokeskusteluissa yleisenä valituksen aiheena on kanta-askeleista aiheutuva töminä.
Vuonna 2018 askelten äänieristysvaatimuksia muutettiin siten, että askeleista kantautuvia ääniä alettiin arvioida useilla eri äänenkorkeuksilla yhden sijaan.
Äänenkorkeudella tarkoitetaan äänen värähtelynopeutta, joka määrittää sen, kuinka korkea tai matala ääni on. Askelten ääniin vaikuttavat muun muassa lattian materiaali ja kävelytyyli.
Vaikka äänieristeet on rakennettu lain mukaan, meteli voi ajoittain olla kovaa myös yöllä, kun moni yrittää nukkua.
– Äänentasojen rajat ovat keskiarvoja. Yöllä voi siis sattua esimerkiksi monta pamahdusta ilman, että sääntöjä rikotaan.
Kerrostalojen ääniä tarkastellaan keskiarvoina, eli mittauksissa huomioidaan äänien vaihtelut. Toisin sanoen yksittäiset äänet, kuten aamuiset kolinat tai illan aikana tapahtuva askelten töminä yläkerrasta, eivät välttämättä riko 30 desibelin rajaa.
Asukkaita häiritsee eniten naapureiden metelöinti päivällä
Otimme selvää, millaiset asiat asukkaita häiritsevät. Kyselyssämme selvisi, että Hasolle tehdään valituksia päiväsajan metelistä.
Valitukset koskevat esimerkiksi musiikkisoittimen pauhaamista, kävelystä aiheutuvaa kopistelua tai innokkaita remonttireiskoja.
– Yöllä taas asukkaita häiritsevät naapurin peseytyminen, vessan vetäminen ja ruoan laittaminen, kerrotaan Hasolta.
Myöskään Lumolla asuminen ei aina ole aina hiljaista. Naapurista kantautuu pitkin päivää ääniä, jotka asukkaat kokevat inhottavaksi. Lumolta kerrotaan, että nämä ovat usein tavallisia asumisen ääniä, joita asukkaiden pitää oppia sietämään.
– Meillä asukkaita häiritsevät tavalliset asumisen äänet, kuten lasten iloiset kiljahdukset ja lemmikkikoiran tervetulohaukahdukset.
Kerrostaloissa häiritsevää elämää pyritään ehkäisemään yhteisillä pelisäännöillä, joita jokaisen asukkaan pitää noudattaa.
Sääntöihin kuuluu hiljaisuusaika, joka ajoittuu usein kello 22–07. Säännöissä kielletään usein myös liiallinen meteli päivän aikana.
Mihin aikaan kotona saa pitää meteliä? Juttu jatkuu videon alla.
1:11
Valituksen jälkeiset toimenpiteet ovat usein näkymättömiä
Selvitimme kerrostaloasukkaiden lähettämiä palautteita asumisrauhasta vuokralaisten yhdistykseltä, Vuokralaiset ry:ltä. Kyselymme paljasti, että suomalaiset olivat koronapandemian aikana herkempiä äänille ollessaan neljän seinän sisällä.
– Asukkaat viettivät enemmän aikaa kotona, jolloin he myös kuulivat enemmän naapureiden aiheuttamaa ääntä, kuvailee Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita.
Palaute on palannut lähemmäs normaalia, jossa neuvontaan saapuneissa puheluissa kysytään enemmän hiljaisuusajan metelistä. Viita antaa vinkkinsä siihen, miten häiriötilanteessa kannattaa edetä. Ensin muistutetaan ystävällisesti säännöistä, minkä jälkeen asukas voi saada varoituksen naapureiden tekemän valituksen pohjalta.
– Jos tämäkään ei auta, vuokrasuhde puretaan ja häätö astuu voimaan noin yhdeksän kuukauden kuluttua. Usein häiriöön puuttuminen on vuokralaiselle näkymätöntä.