Maailmanlaajuinen tiedonvälitys toimi hyvin jo yli sata vuotta sitten, todistaa Turun yliopistossa tehty tutkimus Nikolai Bobrikovin salamurhasta. Suomen kenraalikuvernööri Bobrikovin ampuminen Helsingissä vuonna 1904 oli uutinen, joka levisi nopeasti ympäri maailman.
Venäläistämispolitiikkaa vastustanut Eugen Schauman ampui Bobrikovia Helsingissä 16. kesäkuuta 1904. Bobrikov kuoli vammoihinsa seuraavana aamuna.
Attentaatista uutisoitiin heti 17. päivänä paitsi sadoissa eurooppalaisissa sanomalehdissä myös Meksikossa, Honolulussa ja San Franciscossa. Uutinen näkyi esimerkiksi Hawaiian Starin ja Mexican Heraldin sivuilla. Nopean tiedonvälityksen mahdollistivat tehokas lennätinjärjestelmä ja kansainväliset uutistoimistot.
Murhan uutisointia on selvittänyt Turun yliopistossa koottu tutkijaryhmä, jolla oli aineistona yli 1 400 juttua digitoiduista lehdistä ja Kansalliskirjaston kokoelmista. Tutkimuksessa käytettiin laskennallisia tietokonemenetelmiä. Tutkimus ilmestyi elokuussa Media History -julkaisussa.
Lehdet lainailivat toisiltaan
Suomen sisällä ampumisesta kerrottiin vasta 18. päivänä pienempien kaupunkien kuten Haminan, Mikkelin ja Vaasan lehdissä. Miksi uutinen matkasi nopeammin 10 000 kilometrin päähän Mexico Cityyn kuin 150 kilometrin päähän Haminaan?
Tutkijatohtori Mila Oivan mukaan tähän vaikutti se, että yritykset rakensivat lennätinlinjoja etupäässä suuriin kaupunkeihin. Syrjäseuduilla tietoverkot ja palvelut olivat heikompia.