Musiikin valtionpalkinnon on saanut Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores.
Musiikin valtionpalkinnon perustelut:
Helsingin tuomiokirkon poikakuoro Cantores Minores on toiminut jo vuodesta 1952. Yli kuuden vuosikymmenen aikana kuorossa on laulanut yli 3 000 poikaa ja nuorta miestä, joista moni on löytänyt itselleen ammatin musiikin parista. Kuoro järjestää eri kokoonpanoillaan vuosittain yli 100 konserttia, joista vähintään yksi on ulkomaille suuntautuva konserttikiertue. Kansainvälistä tunnustusta saanut kuoro on laulanut monissa maailmankuuluissa pyhätöissä, kuten Lontoon Westminster Abbeyssä, Pariisin Notre-Damessa ja Washingtonin National Cathedralissa.
Valtion musiikkitoimikunnan mielestä nuorten poikien lauluharrastusta tukeva, ja tähän kannustava Cantores Minores, on toimintansa pitkäjännitteisyydessä ja laajuudessa ainoa laatuaan Suomessa. Sen merkitys Suomen musiikkielämälle poikien lauluharrastuksen virikkeiden antajana on arvaamattoman suuri. Tämän lisäksi Cantores Minores-kuorossa rakentuvat eri-ikäisten poikien molemminpuolinen kunnioitus ja kurinalainen toiminta, joka myös toimii suojana syrjäytymistä vastaan.
Kuoron toiminta, nykyisenä johtajanaan Hannu Norjanen, pohjautuu vahvasti musiikin historiallisten teosten lisäksi uuden ja kokeellisen kuoromusiikin esittämiseen. Leimaa antavaa on kautta linjan ollut korkea musiikillinen laatu sekä ohjelmistovalinnoissa että konserttitoiminnassa. Cantores Minores-kuorossa ovat pääroolissa nuoret laulajat, pojat, ja heidän esittämänsä musiikkiteokset kaiken ikäisille kulttuurin ystäville.
Näyttämötaiteen valtionpalkinnon perustelut:
Näytelmäkirjailijayhteisö Teksti
Euroopassa Suomi tunnetaan ajankohtaisista näytelmistään. Seitsemän vuotta sitten perustettu näytelmäkirjailijayhteisö Teksti on menestyksekkäästi kehittänyt suomalaista näytelmäkirjallisuutta, tukenut näytelmäkirjailijan identiteettiä sekä lisännyt näytelmäkirjailijan ammatin arvostusta ja näkyvyyttä.
Teksti-yhteisö on luonut hyvät puitteet näytelmäkirjailijoiden kollegiaaliselle keskustelulle ja tarjonnut ammatillista vertaistukea. Tapaamisissaan ammattilaiset keskustelevat paitsi vallitsevista työskentelyolosuhteista myös työtavoista, taiteellisista sisällöistä ja dramaturgiasta sekä yleensä taiteesta. Toiminnan myötä on syntynyt useita kirjailija-dramaturgi -työpareja. Kansallisteatteri ja Teksti-yhteisö ovat järjestäneet jo neljä kertaa yleisölle avoimen Kotimaisen näytelmän festivaalin. Lisäksi Teksti on järjestänyt keskustelutilaisuuksia agentuurien, teatterinjohtajien, dramaturgien ja ohjaajien kanssa.
Alun perin Tekstin kutsuivat koolle näytelmäkirjailijat Heini Junkkaala, Maria Kilpi ja Elina Snicker. Tällä hetkellä yhteisön ydinryhmän muodostavat Taija Helminen, Juha Jokela, Heini Junkkaala, Marko Järvikallas, Okko Leo, Paula Salminen, Elisa Salo, Elina Snicker ja Paavo Westerberg sekä projektisihteerinä toiminut Melli Maikkula. Teksti on laajentunut noin 90 suomalaisen näytelmäkirjailijan epäkaupalliseksi yhteisöksi.
Vuonna 2007 perustettu Teksti toimii läheisessä yhteistyössä Suomen näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n kanssa.
Tanssitaiteen valtionpalkinnon perustelut:
Mirja-Liisa Herhi
Mirja-Liisa Herhi (s. 1956) on tanssitaiteilija, joka on tehnyt uraauurtavaa työtä tanssitaiteen ammattikoulutuksen eteen. Hän on toiminut valtakunnallisesti niin koulutuksen käynnistäjänä, opettajana kuin johtajana. Herhi toimi myös DaCi Finland - Tanssin varhaiskasvattajat ry: n ensimmäisenä puheenjohtajana.
Mirja-Liisa Herhin pedagogiikan keskiössä näkyy vahva sitoutuminen oppilaiden kehittymiseen, tanssiteknisen sisällön laatuun ja yksilölliseen ohjaamiseen. Palkinnonsaaja on arvostettu pedagogi niin opiskelijoiden kuin kollegojensa keskuudessa.
Herhi on työssään oman opetusalansa baletin lisäksi osoittanut arvostusta myös muita tanssitaiteen lajeja kohtaan. Hän on puolustanut monipuolisia opiskelumahdollisuuksia koulutussisältöjen suunnittelijana sekä opetushallituksen erilaisissa asiantuntijatyöryhmissä. Vuosikymmenten ajan Mirja-Liisa Herhi on sitkeästi ja sitoutuneesti taistellut tanssitaiteen ja sen koulutuksen laadun puolesta.
Taiteidenvälisyys Mirja-Liisa Herhin työssä korostuu historiallisen tanssin ja musiikin yhteistyöproduktioissa. Hän on alaan kouluttautunut ja myös tuonut viime vuosikymmeninä historiallisen tanssin huippuosaamista Suomeen. Lisäksi hän on yksi vanhan musiikin ja historiallisten tanssien esittämiseen erikoistuneen Ensemble Fioretto yhtyeen perustajista ja esiintyjistä.
Palkintoperusteiden mukaan kuoro on tukenut pitkäjänteisesti ja musiikkielämälle merkittävästi poikien lauluharrastusta. Cantores Minores on toiminut vuodesta 1952, ja kuorossa on laulanut yli 3 000 poikaa.
Näyttämötaiteen valtionpalkinto on myönnetty näytelmäkirjailijayhteisö Tekstille, joka on palkintoperusteiden mukaan kehittänyt menestyksekkäästi suomalaista näytelmäkirjallisuutta ja tukenut näytelmäkirjailijan ammatin arvostusta.
Tanssitaiteen valtionpalkinnon saa tanssitaiteilija Mirja-Liisa Herhi. Palkintoperusteiden mukaan Herhi on tehnyt uraauurtavaa työtä tanssitaiteen ammattikoulutuksen eteen ja sitkeästi taistellut tanssitaiteen laadun puolesta.
Kukin palkinto on 15 000 euroa.