Peruskoulut aloittavat syyslukukautensa tällä ja ensi viikolla koko maassa. Poliisi valvoo tehostetusti liikennettä, jotta lasten koulutiet saataisi rauhoitettua. Lasten vakavat liikenneonnettomuudet lisääntyivät huomattavasti viime vuonna.
Kouluelämän ensikertalaisia aloittaa ensimmäisellä luokalla tänä vuonna yli 60 000. Heihin lukeutuvat myös Vivianna Kivelä ja Meeri Mäkilä. Heille koulutie on tuttu, onhan sitä vanhempien kanssa harjoiteltu.
Tyttöjen koulumatkalle kuitenkin osuu suojatie, joka pitää ylittää. Sitä koululaiset luonnehtivat vähän hankalaksi paikaksi.
– Pitää katsoa oikealle ja vasemmalle, Vivianna sanoo.
Jotta katsominen suuntautuisi oppikirjan mukaisesti ensin vasemmalle ja sitten oikealle, ja vielä kerran vasemmalle, tarvitaan ensimmäisinä päivinä saattajaksi äitiä.
– Niin kauan vaan kun mut mukaan huolitaan, niin kyllä mä koitan mukana roikkua, vaikka sitten parin metrin päässä. Mutta kyllä mä varmaan tässä kuukauden päivät joudun varmistelemaan että kaikki menee hyvin, Meerin äiti Ella Bohm sanoo.
Takana synkkä vuosi
Myös poliisin mukaan kotona on hyvä varmistella, että lapsi taitaa ainakin liikennekäyttäytymisen lyhyen oppimäärän.
– Kotona on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että käydään niitä reittejä yhdessä läpi ja varoitellaan vaaroista jo ennen koulua. Hyvä olisi myös käydä koulujen alettua katsomassa, että miten se homma sujuu käytännössä, ylikomisario Kari Pesonen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta sanoo.
Poliisin, koulujen ja vanhempien yhteistyö kouluteiden rauhoittamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, sillä vuosi 2015 oli varsin synkkä lapsien kokemien tieliikenneonnettomuuksien valossa.
Liikenteessä kuoli viime vuonna yhteensä 6 kouluikäistä, siis 4 henkilöä enemmän kuin vuonna 2014. Tilaston mukaan lapsien loukkaantumiset tieliikenteessä ovat nekin kasvussa.
Ylikomisario Pesonen toivoo nyt lukujen kääntämistä laskuun.
Poliisi aloitti alkaneella viikolla kaksiviikkoisen tehovalvonnan koulujen edustoilla. Etenkin autoilijoiden nopeudet ja suojatiekäyttäytyminen ovat syynissä.
– Lapsethan ovat eläviä varoitusmerkkejä. He voivat käyttäytyä ennalta-arvaamattomasti ja heidät pitää ottaa ajamisessaan huomioon.
Pienillä nopeuksilla suuri merkitys
Pesonen esittää esimerkin. Jos autoilija ajaa 40 kilometriä tunnissa auto pysähtyy hätäjarrutuksessa ripeästi. Jos auton nopeus kuitenkin on suurempi, esimerkiksi 50 kilometriä tunnissa, ei ajoneuvo niin vain pysähdykään.
– Silloin osutaan ja osutaan kovaa. Törmäysnopeus on jopa 37 kilometriä tunnissa ja silloin kyllä sattuu.
Kaahareiden lisäksi poliisi tarkkailee myös koululaisten liikennekäyttäytymistä, etenkin pyöräilykypärän käyttöä.
Liikennekäyttäytymistä on myös Viviannen ja Meerin kodeissa harjoiteltu.
– Mä oon yrittänyt painottaa sitä, että aina kun tietä ylitetään niin ollaan tarkkaavaisia ja keskitytään siihen ja pidetään se kännykkä silloin taskussa, Ella Bohm sanoo.