Yli 1 300 lähihoitajalla on riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle lähivuosina

Yli 1  300 lähihoitajalla on riski joutua työkyvyttömyyseläkkeelle lähivuosina, ennustaa Suomen suurin työeläkevakuuttaja Keva. Laskelma pohjautuu Kevan uuteen ennustemalliin, joka piirtää entistä tarkempaa kuvaa julkisen sektorin työkyvyttömyysriskistä.

Julkisen alan työntekijöiden eläkkeistä vastaavan Kevan tiedotteen mukaan varhaisella puuttumisella ja sairauspoissaoloja vähentämällä voidaan pienentää työkyvyttömyysriskiä merkittävästi. Tätä kautta voidaan saada alas myös kustannuksia.

Lähihoitajat ovat niiden ammattiryhmien joukossa, joilla sairauspoissaolojaksojen vähentäminen pienentää työkyvyttömyysriskiä muuta kunta-alaa enemmän etenkin nuorissa ikäryhmissä. Lyhyiden poissaolojen vähentäminen vaikuttaa riskiin eniten keski-ikäisillä lähihoitajilla, kun taas pitkien poissaolojen vaikutus riskiin on selvästi suurin nuorimmissa ikäryhmissä.

Tutkimusaineisto kattoi 40 prosenttia kunta-alan vuosien 2016–2021 henkilöstöstä. Aineisto käsitti lähinnä suurimmat kaupungit ja osan hyvinvointialueista, minkä vuoksi tuloksia voi soveltaa varauksin pienempien työnantajien henkilöstöön. Ennustemallin tulokset kuvaavat henkilöstön tilannetta vuoden 2021 lopussa.

Tuhannet vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle kunta-alalta

Kunta-alalla siirtyy vuosittain työkyvyttömyyseläkkeille 4500–5000 ihmistä.

Kaikkien sairauspoissaolojaksojen vähentäminen kymmenellä prosentilla voisi vähentää työkyvyttömyyseläkkeitä kahdeksan prosenttia, arvioi Keva.

Työkyvyttömyysriskin kannalta nuorten pitkäaikainen sairastaminen on suurempi ongelma kuin vanhempien. Kun alle 40-vuotiaiden ikäryhmissä saadaan vähennettyä pitkiä, yli 30 päivän pituisia poissaolojaksoja kymmenellä prosentilla, on sillä 40 prosenttia suurempi vaikutus työkyvyttömyysriskiin kuin vastaavalla vähennyksellä vanhimmissa ikäryhmissä, eli 55–59-vuotiailla ja yli 59-vuotiailla.

Lyhyissä poissaolojaksoissa eroja ikäryhmien välillä ei sen sijaan juurikaan ole, ja poissaolojen yhteys työkyvyttömyyden riskiin on ylipäätään heikompi.

Milloin sairauspoissaoloihin kannattaa puuttua?

Tällä hetkellä työnantajilla on käytössä erilaisia tapoja arvioida sitä, milloin henkilöstön sairauspoissaolojen määrä edellyttää varhaisen puuttumisen toimintamallien käyttöä. Usein raja-arvona käytetään vuosittaisissa poissaoloissa esimerkiksi 20–30:tä päivää.

Kevan ennustemallin tulosten mukaan kunta-alalla työntekijän työkykyyn tulisi kiinnittää erityistä huomiota jo 18 poissaolopäivän kohdalla, jos toimet halutaan kohdistaa suurimmassa työkyvyttömyysriskissä oleviin. Hälytysraja kuitenkin vaihtelee ikä- ja ammattiryhmän mukaan.