Varhaiskasvatuksessa kohonnut riski työkyvyttömyyteen – myös sairauspoissaolot lisääntyneet

Varhaiskasvatuksen henkilöstölle kertyy muuhun kunta-alaan ja hyvinvointialueisiin verrattuna paljon poissaoloja sairauden takia, kertoo Kevan tuore selvitys. Lyhyet ja keskipitkät sairauspoissaolot ovat alalla yleisiä ja lisäävät henkilöstön riskiä siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle hieman enemmän kuin muilla toimialoilla.

Näin riski jakautuu

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiin vaikuttavat tekijät liittyvät henkilöstön ikä- ja ammattirakenteeseen sekä sairauspoissaoloihin. Toimialan sisällä riski vaihtelee.

Kevan tuore varhaiskasvatuksen toimialakatsaus kertoo, että työkyvyttömyysriski korostuu varhaiskasvatuksen ammattialoista lastenhoitajilla ja ikääntyvillä työntekijöillä. 

Lastenhoitajien riski siirtyä kolmen vuoden sisällä työkyvyttömyyseläkkeelle on jonkin verran kunta-alan ja hyvinvointialueiden keskimääräistä suurempi (2,0 prosenttia), mikä tarkoittaa lastenhoitajien keskuudessa vuosittain noin 130 henkilöä enemmän kuin muilla aloilla keskimäärin. 

Lähivuosina tämä merkitsisi Kevan mukaan jopa noin 660 lastenhoitajan siirtymistä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Varhaiskasvatuksen opettajien riski on jonkin verran keskimääräistä pienempi (1,4 prosenttia) tarkoittaen Kevan mukaan noin 300 henkilöä seuraavan kolmen vuoden aikana.

Selvityksen mukaan lastenhoitajilla yleisin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle on tuki- ja liikuntaelinsairaudet, varhaiskasvatuksen opettajilla mielenterveyshäiriöt. 

Työkyvyttömyysriski kasvaa erityisesti 50 ikävuoden jälkeen ja on suurin yli 55-vuotiailla. Yli 55-vuotiaiden ikäryhmässä lastenhoitajien riski on 5,6 prosenttia ja varhaiskasvatuksen opettajien 4 prosenttia.

Sairauspoissaolot lisääntyneet erityisesti alle 30-vuotiailla

Poissaolot sairauden takia ovat varhaiskasvatuksessa viime vuosina lisääntyneet, ja kasvu oli erityisen suurta vuonna 2022. 

Varhaiskasvatuksen henkilöstölle kertyi poissaoloja enemmän kuin muilla kunnan ammattialoilla, keskimäärin 21,1 päivää vuonna 2022 ja 18,6 päivää vuonna 2021. Molempina vuosina heille kertyi poissaoloja keskimäärin viisi päivää enemmän kuin kuntatyöntekijöille keskimäärin.

Vaikka sairauspoissaolot ovat lisääntyneet kaikissa ikäryhmissä, erityisesti niitä on alle 30-vuotiailla.

– Nuorten heikentynyt työhyvinvointi ja sairauspoissaolot ovat huolestuttavia. Tilastot osoittavat, että nuorten aikuisten pidempien poissaolojen taustalla ovat yleensä mielenterveyden häiriöt ja erityisesti ahdistuneisuus, Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen sanoo tiedotteessa.

Myös varhaiskasvatuksessa alle 30-vuotiaiden työntekijöiden kokemus henkisestä työkyvystä on heikentynyt. Nuorten perehdyttämiseen, johtamiseen ja tukeen pitää nyt panostaa, Pekkarinen jatkaa.

Lue myös: Tutkijat mittasivat aktiivisuusrannekkeella pikkulasten liikkumista – näin tarhapäivä vaikuttaa

600 ehdotusta kuntien ahdinkoon: "Hirveän paljon ylimääräistä byrokratiaa "