Yksin metsässä harhailevat supikoiran pennut herättävät huolta – riistasuunnittelija jyrähtää vääristä tappotavoista: "Aina pyritään lopettamaan ensin pennut ja vasta sitten aikuiset yksilöt"

0:16
Kuvat ei herkille: Elisa kohtasi lenkillään neljä nääntyvää supikoiran pentua. Kuvat: Elisa Aaltola.

Vuosi sitten voimaan tulleen lakimuutoksen mukaan supikoiria saa pyytää läpi vuoden myös pesimäaikana. Laki on saanut kritiikiä, sillä moni on huolissaan tapetuksi tulleiden emojen pentujen kohtalosta. Riistakeskuksesta vakuutetaan, että epäeettistä pyyntiä tai metsästystä ei hyväksytä metsästäjien parissa.

Riistakeskus haluaa ottaa kantaa kiivasta keskustelua herättäneeseen metsästäjän päivitykseen supikoiran pentujen tappamisesta. Metsästäjä julkaisi viime lauantaina Facebook-sivuillaan päivityksen, jonka kuvassa näkyi kivellä kaksi tapettua supikoiran pentua. Otsikossa hän kirjoitti: kaksi supia vähemmän. Päivitys kirvoitti ärhäkän someraivon, koska supikoirilla on parhaillaan pesimäaika.

Keskustelua on myös herättänyt luonnosta ilman emoa löytyneet nääntyneet ja kuolleet supikoiran pennut. Kritiikkiä on tullut nimenomaan siitä, että luontoon jää pentuja ilman emoa kärsimään hitaan kuoleman. Riistakeskuksen haitallisista vieraslajeista vastaava riistasuunnittelija Kari Karhula vakuuttaa, että epäeettistä pyyntiä ei hyväksytä metsästäjien parissa. 

– Aina pyritään lopettamaan ensin pennut ja vasta sitten aikuiset yksilöt. Olisi eettisen metsästyksen arvojen vastaista ampua emot ensin. Yleisesti ottaen, jos tien varresta löytyy supikoiran pentuja ilman emoa, niin todennäköisesti emo on jäänyt auton alle, Karhula jatkaa.

Pyytää saa kuka tahansa, mutta ei tappaa

Lakimuutos on saanut kritiikkiä myös siitä, että nyt käytännössä kuka tahansa saa pyytää haitallisia vieraslajeja. Metsästyskorttia ei enää vaadita. Riistakeskus ei näe kuitenkaan sen suhteen ongelmia.

– Ei se muuta hirveästi tilannetta. Lopettamisen tulee olla eettistä, oli metsästyskorttia tai ei. Käytännössä jokainen saa pyytää supikoiraa ja minkkiä elävänä loukulla ja minkkiä lisäksi heti tappavalla raudalla. Eläintä ei saa kuitenkaan tappaa, ellei siihen ole ammattitaitoa eikä millä tahansa keinoilla. Ne pitää edelleen lopettaa kivuttomasti, käytännössä siis ampumalla Karhula toteaa.

Heti tappava rauta on mekaaninen suojaputkessa oleva laite. Suojaputken pitäisi estää muiden eläinten kuin minkkien pääsy siihen. Raudassa on voimakas jousi, joka varmistaa minkin nopean kuoleman pyyntilaitteen lauetessa.

Supikoiran aiheuttamat vahingot halutaan minimoida

Karhula sanoo, että on myös EU-vieraslajidirektiiviin mukaista saada minkki ja supikoira pois Suomen luonnosta niiden aiheuttamien merkittävien ympäristöhaittojen vuoksi.

– Supikoira aiheuttaa merkittäviä haittoja erityisesti saaristossa, missä pesii merilintuja ja rehevissä vesistöelinympäristöissä, joissa on paljon uhanalaisia lajeja. Supikoirat syövät lintujen munia ja myös poikasia ja aiheuttavat haittoja suomalaiselle alkuperäislajistolle. Uudet pesäpredaatiotutkimukset ovat osoittaneet, että supikoira aiheuttaa myös mantereella merkittäviä haittoja, Karhula kertoo.

Pesäpredaatiotutkimus tarkoittaa käytännössä munasaalistamisen tutkimista riistakameroiden avulla. Karhula kertoo, että supikoirien ja minkkien poistaminen myös luonnonsuojelualueilta on ympäristöministeriönkin tavoite. 

– Heillä on käynnissä Helmi-elinympäristöohjelma eli tämän asian suhteen ollaan liikkeellä muualtakin kuin riistapuolelta, Karhula toteaa.

Helmi-ympäristöohjelman tavoite on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja suojella uhanalaisia lajeja.

Koulutuspaketti tulossa metsästyskortittomille

Lakimuutos on lisännyt koulutuksen tarvetta. Suurimmalla osalla ihmisistä ei ole riittävää osaamista pyytää haitallisia vieraslajeja. Ihmisten pitää tietää, miten loukuttaa oikein, millä tavalla toimia minkäkin haitallisen vieraslajin kanssa ja ylipäänsä osata tunnistaa lajit.

– Olemme kehittelemässä mökkiläisten ja metsästyskortittomien koulutuspaketteja niille, jotka haluavat ruveta pyytämään vieraslajeja. On tärkeää valistaa ihmisiä oikeaoppiseen ja eettiseen pyyntitoimintaan. Meillä on rakenteilla myös nettisivusto, josta saa hakea tietoa, Korhola kertoo.  

Karhula pitää äärimmäisen tuomittavana sellaista eläinten pyytämistä, mikä aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Siksi pitää aina pyytää apua metsästäjiltä, joiden eettiseen toimintaan on Suomen riistakeskuksessa panostettu jo kauan.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja